lauantai 12. maaliskuuta 2016

TUOMARITYYPIT



Menipä minne tahansa, vastaan astelee tuomarityyppejä, joilla on aina se parempi vaihtoehto tarjolla ja tekojasi, tunteitasi ja ajatuksia täytyy korjailla. Hyväksyntää ei ole, ja he kokevat kansalaisvelvollisuudekseen ojentaa ja opettaa kanssaihmisiään. Jos satut käymään pikaruokalassa, parempi olisi syödä terveellisemmin, jos menet kuntosalille, käveleminen olisi halvempaa jne. Itsessään he eivät juuri huomaa korjaamisen varaa.

Näitä tuomareita on niin lähipiirissä kuin kaikissa muissakin yhteisöissä aina politiikasta mediaan ja oppeihin asti. Uskonnoissa on erityisen paljon moraalista kannanottoa. Naisten huivipakko on moraalinen kannanotto naisen ihmisarvoon, se on leima, millä arvotetaan oikeuksia, kun hyvin voisi ajatella, että vaatetus voisi olla suoja keholle kylmässä tai kuumassa.

Perheissä tuomarityypit ovat erittäin vaarallisia. Kun joku moralisoi ja tuomitsee jotakin jäsentä, tämä jäsen joutuu jatkuvasti puolustuskannalle. Itsetunto murenee pahemman kerran. Pahan olonsa tämä tuomittu purkaa perheen syntipukkiin. Usein se on perheessä isä, joka määrää tahdin ja äiti kantaa taakan. Tuomari ylevöittää itsensä arvioinnin ulkopuolelle. Tämä epätasa-arvo tuhoaa avioliittoja. Voisikin sanoa, että perinteisen kasvatuksen määrittelevät perheessä miehet asettamalla ehtoja toimintaan, ja naiset korjaavat vahinkoja. Tietenkin asia voi olla myös päinvastoin, naiset määräävät kaapin paikan.

Tunteiden kieltäjät ja manipuloijat aiheuttavat suuria jälkiseurauksia aina työpaikoille saakka, ja kaikkiin yhteisöihin. Usein takana tuomarityylin syntymiselle on tunteiden mitätöinti, ja luonteesta tulee autoritaarinen, jolla hallitaan muita.

Ihminen tarvitsee päätäntävaltaa ja oikeuksia määritellä itselleen sopivaa. Raja kulkee siinä, että tuon oikeuden pitäisi koskea vain itseä ja yhteiselo synnytetään sopimuksilla. Lapsen kohdalla luonnollisesti ohjaus on välillä komentaminen, mutta lapsen persoonallisuuden kehityksen kannalta lapsen minuudelle tulee antaa ongelmanratkaisua, jotta oppi voisi mennä perille.

Pyörrän tässä pyhät sanani, ja arvioin ihmisluonnetta. Olen tullut siihen tulokseen, ettei tuomarityyppejä tarvita, he saavat vain vahinkoa aikaan. En ole lepsutyyppi itse, vaan minulla on hyvinkin vahvoja periaatteita. Ajattelen mielelläni, että perusteltu tieto on parasta vallalle.

Raija


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti