Menipä minne
tahansa, vastaan astelee tuomarityyppejä, joilla on aina se parempi vaihtoehto
tarjolla ja tekojasi, tunteitasi ja ajatuksia täytyy korjailla. Hyväksyntää ei
ole, ja he kokevat kansalaisvelvollisuudekseen ojentaa ja opettaa
kanssaihmisiään. Jos satut käymään pikaruokalassa, parempi olisi syödä terveellisemmin,
jos menet kuntosalille, käveleminen olisi halvempaa jne. Itsessään he eivät
juuri huomaa korjaamisen varaa.
Näitä
tuomareita on niin lähipiirissä kuin kaikissa muissakin yhteisöissä aina
politiikasta mediaan ja oppeihin asti. Uskonnoissa on erityisen paljon
moraalista kannanottoa. Naisten huivipakko on moraalinen kannanotto naisen
ihmisarvoon, se on leima, millä arvotetaan oikeuksia, kun hyvin voisi ajatella,
että vaatetus voisi olla suoja keholle kylmässä tai kuumassa.
Perheissä
tuomarityypit ovat erittäin vaarallisia. Kun joku moralisoi ja tuomitsee
jotakin jäsentä, tämä jäsen joutuu jatkuvasti puolustuskannalle. Itsetunto
murenee pahemman kerran. Pahan olonsa tämä tuomittu purkaa perheen syntipukkiin.
Usein se on perheessä isä, joka määrää tahdin ja äiti kantaa taakan. Tuomari
ylevöittää itsensä arvioinnin ulkopuolelle. Tämä epätasa-arvo tuhoaa avioliittoja.
Voisikin sanoa, että perinteisen kasvatuksen määrittelevät perheessä miehet asettamalla
ehtoja toimintaan, ja naiset korjaavat vahinkoja. Tietenkin asia voi olla myös
päinvastoin, naiset määräävät kaapin paikan.
Tunteiden
kieltäjät ja manipuloijat aiheuttavat suuria jälkiseurauksia aina työpaikoille
saakka, ja kaikkiin yhteisöihin. Usein takana tuomarityylin syntymiselle on
tunteiden mitätöinti, ja luonteesta tulee autoritaarinen, jolla hallitaan muita.
Ihminen
tarvitsee päätäntävaltaa ja oikeuksia määritellä itselleen sopivaa. Raja kulkee
siinä, että tuon oikeuden pitäisi koskea vain itseä ja yhteiselo synnytetään
sopimuksilla. Lapsen kohdalla luonnollisesti ohjaus on välillä komentaminen,
mutta lapsen persoonallisuuden kehityksen kannalta lapsen minuudelle tulee
antaa ongelmanratkaisua, jotta oppi voisi mennä perille.
Pyörrän tässä
pyhät sanani, ja arvioin ihmisluonnetta. Olen tullut siihen tulokseen, ettei
tuomarityyppejä tarvita, he saavat vain vahinkoa aikaan. En ole lepsutyyppi
itse, vaan minulla on hyvinkin vahvoja periaatteita. Ajattelen mielelläni, että
perusteltu tieto on parasta vallalle.
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti