MYÖTÄTUNTO, MYÖTÄELÄMINEN, KANSSAELÄMINEN JA MITÄ NÄITÄ ON?

Joidenkin näkemysten mukaan jotkin henkilöt kokevat myötätuntoa esimerkiksi sortajia kohtaan, kuten Hitler. Sanojen alkuperät on vaikeasti hahmoteltavissa. Tutkii miten tutkii, ja usein taustalla on mitä kummallisimpia mielleyhtymiä, jotka eivät ole redusoitavissa loogisesti.

Kyseenalaistan myötätunnon myötätunnoksi, kun ihminen samaistuu vallanväärinkäyttäjiin, terroristeihin ja diktaattoreihin. Tukholman taudiksi nimitettiin ilmiötä, jossa auttaja alkoi myötäelää rikollisen näkemyksiä. Ikään kuin auttajalla ei olisi ollut selkeää käsitystä oikeasta ja väärästä, vaan hän meni rikollisen puolelle ja teki oikeutusta rikollisuudelle, jota rikollinen perusteli. Rikollisella on usein taustallaan kosto ja kun oikeudenmukaisuus ei ole aina mahdollista.

Joskus joku ohjaajani sanoi, että myötätunto on myötäsyntyinen. Onko se siis mennä mukaan, matkaan, seuraan, siis oppia samaistua ja myötä on eri kuin sen voisi ajatella olevan? Uskon, että myötätunto on selkeämmin hyvän kohtelun seurauksena syntynyttä kykyä ymmärtää toista, myötäelää toisen kokemuksia. Mutta erottaisin samaistumisen luonteenpiirteeseen liittyväksi vallan ilmentymäksi. Luonne on fyysinen ominaisuus ihmisessä, kehon toiminnallisuuden tulosta, mutta myötätunto syntyy kohtelusta.

Sanojen merkitysten muuttuminen erehdyttää meitä ajattelussamme. Kun redusoimme jotakin sanaa, ehkä siinä on hyvä eritellä lähtökohdat. Sanojen mytologia puhuu enemmän uskomusten kieltä kuin loogista jäsentyneisyyttä. Ja kuitenkaan sananvaltaa ei tulisi liioitella ehdottomuuteen asti, ettei se tuhoa muita tietoisuutemme tasoja.

Raija

Suomisanakirjan mukaan MYÖTÄ on.

1.  Us. ylätyylissä, ylätyylisesti adverbi
a. mukana, muassa, matkassa, seurassa

2.  mukaan, matkaan, seuraan.
Esimerkiksi: Kulkea, seurata myötä. Tule myötä! Hänellä on onni ainamyötä.
b. puolesta, puolelle.
Esimerkiksi: Ei ollut myötä eikä vastaan.

3.  postpositio mukana, kanssa, keralla

4.  mukaan, oheen

5.  Usein paremmin toisin.