tiistai 10. tammikuuta 2017

MONTAA MIELTÄ



Erilaisia mieliä on yhtä paljon kuin ihmisiä. Jonkin verran psykologian tutkimuksissa on saatu selvyyttä ja samankaltaisuutta esiintyy. Joillekin sanakieli nousee johtavaan asemaan, toisille ne ovat kuvia, joku ihailee kauneutta, ja monille aggressio nostaa kielteiset näkemykset pintaan. Mieli ei ole helpoimmin hallittavia itseydessä. Kun ihailemme jotakin asiaa, kielteinen kommentti voi nostaa pintaan aggression. Rakastuminen itseen ja ihailu on tuttua Narkissos myytistä.  Joskus jopa tuntuu, että ilman mieltä elämä on helpompaa ja selkeämpää, mieli voi olla vankila.
Joukkokäyttäytyminen on ongelmallista. Ihminen on heikko yksin ja joukon hyväksyntä antaa voimaa. Philip Zimbardo, sosiaalipsykologian professori Stanfordin yliopistosta on juuri kirjoittanut kirjan The Lusifer Effekt; How good people Tum Evil. Löysin koosteen Valomerkki.fi sivuilta. Ihmisen käyttäytyminen ja moraali katoaa joukon tiimellyksessä.
Ongelmallista on se, ettei ihminen kuule mitä toinen puhuu, vaan kuulemasta syntyy oma versio. Tämän totesin terveydenhuollossa kun pyysin apua traumaani. Kun ajattelee, että sama toistui vuosikymmenet, ongelma on vakava, se voi liittyä kyseiseen asiaan, tai olla mielen vaurio, kuuleminen ei onnistu.
Zimbardo puhuu ulosjäämisen kauheudesta ja hyväksymisen tarpeesta. Tarvitsemme rakkautta ja ryhmään kuulumista. Kun rakkautta ja hyväksyntää ei ole, pelko ottaa vallan ja mielestä kehittyy pelkopohjainen. Tällöin mieli synnyttää uusia versioita kuulemastaan. Sanakieli voi osittain auttaa, jos sanakieli on vapaa kuulemisessaan, eikä ole ehdollistunut oppiajan kontekstiin, aikaan, jolloin on oppinut, tapahtunut, tai kokenut kyseistä asiaa. Erilaisuuden ei tarvitse syntyä tulkitsemisesta, erilaisuus on olemassa ja sen voi kuulla, sitä voi kunnioittaa ja iloita siitä.
Rakkaudessa ja hyväksymisen ilmapiirissä voi kehittyä kohtuullisen vapaa mieli, jolloin oikeasti kuulee ja näkee todellisuutta. Erityisesti myötäelämistä tarvittavissa ammateissa kuuleminen on erittäin tärkeää. Kun ihminen pyytää apua ja tulee torjutuksia asian vuoksi, tai kuulemiskyvyn ongelmana, ei apua pyytävä saa apua, päinvastoin hän traumatisoituu lisää.
Mieltä ei ole helppo kehittää. Luottamuksen ja turvallisuuden ilmapiiri on ehdoton. Jos ammattiauttaja on estynyt kuulemisessaan, se tuottaa lisää ongelmia. Tapauksessani raiskauksen kuuleminen ei onnistunut ammatti-ihmisiltä, eikä kohdallani voi puhua heikosta viestinnästä, jos en saanut asiaa puhumalla, selvensin kirjoittamalla ne paperille, mutta silti asia hylättiin.
Näyttää siltä, että elämässä pärjäävät ne, jotka osaavat elää mielekkäiden kokemusten puolella, ja unohtavat epämiellyttävän, mikä on myös tärkeää elämänhalun kannalta. Näyttää myös siltä, että julmiakin tekoja harrastavat pystyvät sulkemaan ne ja unohtamaan, ja silti elävät nk. normaalisti ja nauttivat elämästä.

Raija

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti