Meillä
ihmisillä on taipumus selitellä asioita, etsiä syy seuraus suhteita, uskoa
tietävänsä totuuden, kuvitella asioita ja kertoa ne totuutena. Äärimmäinen
epäily on yksi totuuden vääristäjistä. Vaikkakin on tervettä epäillä asioita,
niin se herkästi muuttuu luuloksi. En nähnyt työurallani kovinkaan paljon
tervettä epäilyä, sen sijaan näin paljon epäilyä, joka puhuttiin totena, juorut
kulkivat kilpaa ja muuttuivat totuudeksi. Selittämisellä on pitkät perinteet,
olihan kymmenen käskyä ja selitykset. Kauhistuttavaa on sekin, että jonkun sana
on pyhää ja muuttumatonta.
Ihon alle
uimisessa on ikäviä jälkiseurauksia. Ikään kuin uija luo uuden totuuden
epäilyksen ja kuvittelun turvin. Jokseenkin ymmärrän niin, että yksilön
merkityksiä ja tarkoituksia ei voi ymmärtää ulkopuolinen havaitsija, vain sen
kokenut tietää, mitä tarkoittaa kyseinen konteksti. Ihminen voi toki muuttaa
selityksiään, ymmärrys lisääntyy, häpeä sulkee suun ja olosuhteet vääristävät.
Mutta ei ulkopuolinen voi koskaan tietää toisen ajatuksia ja tunteita, se on
aina uusi totuus asiasta, minkä on toisesta tulkinnut.
Selittämisellä
on pitkät perinteet. Jo yksistään Raamattua selitetään, Jeesuksen sanomisia ja
tekemisiä. Tiede on selityksien ihmemaa. Jos ihminen esimerkiksi pohdiskelee
jotakin asiaa ystävälleen, ei sitä ystävä voi mennä kertomaan muille hänen
mielipiteenä, sillä pohdiskelun jälkeen hänen käsityksensä asiasta on voinut
muuttua. Erehtyväisyys pitää ottaa huomioon. Ja ylipäätänsä ei meillä ole
oikeuksia tunkeutua toisen ihon alle selittämään mitä hän ajattelee, väittää
sitten valehtelijaksi ja/tai ymmärtämättömäksi. Ihmisen ajattelu on
vaiheittaista, joka kehittyy näkemykseksi pikkuhiljaa. Ensin on myyttinen
vaihe, jossa asia on epämääräinen, sitten hahmotusvaihe, jossa kootaan ja
luodaan asiasta kokonaiskuvaa, sitten rakenteluvaihe, ja lopuksi vasta tulos.
Ihminen voi
puhua tiedostamattomasti, tapoina, pakotettuna virallisena totuutena, ja/tai psyykkisen
puolustuksen voimalla. Kirjoitin kokonaisen kirjan käsitellessäni psyykkistä
traumaa, kun mahdollisuus tuli ottaa asia käsittelyyn, oli riittävä
turvallisuus. Siitä tuli vain kaunista virttä. On viisasta olla arvostelematta
ihmisen puhetta, se voi olla hyvin herkän kokemuksen alla. Brutaalinkin puheen
voi ohittaa ja kohdata ihminen inhimillisen ottein.
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti