VALTAA JOKO ON TAI EI OLE

Vallan rakentumista niin itsessä, yhteisöissä, rakenteissa, ammateissa, omaisuudessa ja jos missäkin on syytä tutkia erittäin tarkasti. Vallan vahtiminen ei ole helppoa, helpompi on olla näkemättä sitä. Media on vallan vahtikoira, mutta valitettavan usein näkee, että media vahtii vain oman näköistään valtaa ja suojaa omaa instituutiotaan kritiikiltä ja hyökkää toisenlaisia näkemyksiä vastaan. Silloin minusta tuntuu kuin koko asia olisi kadonnut taustalta ja logiikka hävinnyt syy ja seuraus suhteista.

Ihminen tarvitsee valtaa, jo yksistään itsemääräämisoikeus vaatii oikeutta itseen, määräämisvaltaa, mutta sellaista lakia ei sivistyneissä valtioissa tulisi olla, joissa olisi toisen määräämisoikeus. Ilman tätä valtaa itseen nähden ihminen on mielenvallan alla, ja mieli terrorisoi ihmistä, hän on tunteidensa orja, mutta ei voi vaikuttaa niihin, koska ne on sidottu ja ehdollistettu valtaan roolien ja valta-asemien kautta, mikä kehittyy monista syistä, mielestäni myös opetusmetodeista. 

Ihminen on tavallaan kuin pakkopahuudessa. Tunteet ovat ehdollistuneet vallan kautta erilaisten opetusmenetelmien vuoksi ja aidot tunteet eivät pääse vaikuttamaan. Kuinka herkästi me sanommekaan, ole oma itsesi ja aito, mutta se voi olla jopa mahdotonta, silloin kun vallalle on annettu suuri merkitys ja sitä käytetään väärin, siksi en anna demokratialle suurta arvoa, odotan enemmän, että asiat keskustelisivat eikä mieli terrorisoisi? Tervettä mieltä kannatan, oikeutta mielihyvään. Olemme kytköksissä arvoihin, mitkä on luokiteltu vallan ja aseman kautta. Yksi esim. tästä on narsismi, minkä väitetään kehittyvän tunteista, ja minusta se on kehon ongelma, kehon trimmaamisesta vahvistuva, ulkoisia arvoja korostava ja valtaan sitoutunutta. Tiede ei ole pystynyt todistamaan yksiselitteisesti narsismin syntyä, se on myytti, jolla pelataan paljon valtataisteluissa. Narsistiksi kehittynyt voi olla tosi vaikea ihminen ja manipuloi muita.

Tutkailen omaa vallankäyttöäni erilaisten menetelmien avulla, kuinka ne kohtaavat omat tunteeni ja elämykset. Katsoin sarjan La bureau, vakoojaverkosto, Yle Areenassa. Sarjassa käytetään erityisen paljon valtaa valheen avulla. Ihmisille oli luotu peitepersoonat, uudet identiteetit, ja he salakuljettivat tietoa valtioiden välillä sekä pelaavat ihmisten elämällä. Itseäni analysoidessa olen usein löytänyt piirteen, mikä syntyy siitä, ettei ole ollut valtaa omaan itseen nähden. Tällöin valehteleva henkilöhahmo katoaa ja ei ole helppoa löytää sankaria näyttelijöiden roolien takaa, mitä ihailisi, mitä pitäisi oikeana, mitä vääränä, koska valehteleviin ei synny elämyksiä, eikä tunteita, niihin ei voi samaistua ja ne myös unohtuvat muistista nopeasti, niitä torjuu, eikä niitä voi helposti palauttaa takaisin muistiin. Siksi usein uudelleen katsomisessa huomaa, ettei ole kyennyt sisäistämään asioita, enkä pidä sitä edes tärkeänä, haluan säilyttää itsessäni elämän kunnioittamisen. Oikeudenmukaisuutta harrastavan muistan elävimmin. Romantiikka imeytyy helposti ja jättää hymyn huulille, vääryys ja epäoikeudenmukaisuus nousee mieleen ahdistavana.

Voin vain ajatella, että pitkä lapsuus, oppiminen ja kasvaminen ilman liiallisia valtaoikeuksia suojaa pahuudelta hyvässä kontekstissa kehitystason mukaan. Se vaatisi valtiolta uutta näkemystä kasvuun ja oppimiseen, että syvätunteet tulisivat lapsella tietoiseksi mielekkäällä tavalla. Vaikka arvostan sivistystä, en ole sokea, minulle sivistys merkitsee enemmän sydämen sivistystä, toisesta välittämistä. Monet kirjallisuuden ja taiteen ihmiskuvaukset ovat vallan kautta kuvaamista ja lapsi, jolle annetaan valtaa liikaa, samaistuu niihin ja oppii pahuutta enemmän, kuin jos lapsi saisi olla lapsena pidempään, eikä mieli hamuaisi valtaa, vaan oppisi leikin kautta enemmän näkemyksien luomista, ajattelua. En tarkoita, etteikö pahaa tule nähdä, paha tulee nähdä, mutta sen sisäistämistä ja samaistumista siihen voitaisiin vähentää.

Oikeudenmukaisuutta ja rehellisyyttä on vaikeaa löytää. Ihmiset ovat valmiita valehtelemaan, eivätkä he välitä, jos toinen kuolee heidän tekonsa vuoksi. Oman maineen suojelu on tärkeintä. Elämä on useimmiten helvettiä, enkä löydä paljon ihmisiä, jotka välittäisivät. Mihin siis uskoa, ainoastaan Jumalaan, mutta kun ei vastaa. Joku järjettömyys johtaa kaikkialla. Jos veikkaan ei yhtään oikein lottoa, kaikki tulee oikein, jos tavallista, osumia ei tule ollenkaan. Tommy Hellstenin lause, mistä luovut, sen saat, toimii kohdallani toisinpäin, minkä saat, siitä luovut. Olen niin väsynyt tähän neuvostolandiaan, Suomeen, jossa valheita suojellaan.

Raija