Vallan
rakentumista niin itsessä, yhteisöissä, rakenteissa, ammateissa, omaisuudessa
ja jos missäkin on syytä tutkia erittäin tarkasti. Vallan vahtiminen ei ole
helppoa, helpompi on olla näkemättä sitä. Media on vallan vahtikoira, mutta
valitettavan usein näkee, että media vahtii vain oman näköistään valtaa ja suojaa
omaa instituutiotaan kritiikiltä ja hyökkää toisenlaisia näkemyksiä vastaan.
Silloin minusta tuntuu kuin koko asia olisi kadonnut taustalta ja logiikka
hävinnyt syy ja seuraus suhteista.
Ihminen
tarvitsee valtaa, jo yksistään itsemääräämisoikeus vaatii oikeutta itseen,
määräämisvaltaa, mutta sellaista lakia ei sivistyneissä valtioissa tulisi olla,
joissa olisi toisen määräämisoikeus. Ilman tätä valtaa itseen nähden ihminen on
mielenvallan alla, ja mieli terrorisoi ihmistä, hän on tunteidensa orja, mutta
ei voi vaikuttaa niihin, koska ne on sidottu ja ehdollistettu valtaan roolien
ja valta-asemien kautta, mikä kehittyy monista syistä, mielestäni myös
opetusmetodeista.
Ihminen on tavallaan kuin pakkopahuudessa. Tunteet ovat
ehdollistuneet vallan kautta erilaisten opetusmenetelmien vuoksi ja aidot
tunteet eivät pääse vaikuttamaan. Kuinka herkästi me sanommekaan, ole oma
itsesi ja aito, mutta se voi olla jopa mahdotonta, silloin kun vallalle on
annettu suuri merkitys ja sitä käytetään väärin, siksi en anna demokratialle
suurta arvoa, odotan enemmän, että asiat keskustelisivat eikä mieli terrorisoisi?
Tervettä mieltä kannatan, oikeutta mielihyvään. Olemme kytköksissä arvoihin, mitkä
on luokiteltu vallan ja aseman kautta. Yksi esim. tästä on narsismi, minkä väitetään
kehittyvän tunteista, ja minusta se on kehon ongelma, kehon trimmaamisesta
vahvistuva, ulkoisia arvoja korostava ja valtaan sitoutunutta. Tiede ei ole
pystynyt todistamaan yksiselitteisesti narsismin syntyä, se on myytti, jolla
pelataan paljon valtataisteluissa. Narsistiksi kehittynyt voi olla tosi vaikea
ihminen ja manipuloi muita.
Tutkailen
omaa vallankäyttöäni erilaisten menetelmien avulla, kuinka ne kohtaavat omat
tunteeni ja elämykset. Katsoin sarjan La bureau, vakoojaverkosto, Yle Areenassa.
Sarjassa käytetään erityisen paljon valtaa valheen avulla. Ihmisille oli luotu
peitepersoonat, uudet identiteetit, ja he salakuljettivat tietoa valtioiden
välillä sekä pelaavat ihmisten elämällä. Itseäni analysoidessa olen usein
löytänyt piirteen, mikä syntyy siitä, ettei ole ollut valtaa omaan itseen
nähden. Tällöin valehteleva henkilöhahmo katoaa ja ei ole helppoa löytää
sankaria näyttelijöiden roolien takaa, mitä ihailisi, mitä pitäisi oikeana,
mitä vääränä, koska valehteleviin ei synny elämyksiä, eikä tunteita, niihin ei
voi samaistua ja ne myös unohtuvat muistista nopeasti, niitä torjuu, eikä niitä
voi helposti palauttaa takaisin muistiin. Siksi usein uudelleen katsomisessa
huomaa, ettei ole kyennyt sisäistämään asioita, enkä pidä sitä edes tärkeänä,
haluan säilyttää itsessäni elämän kunnioittamisen. Oikeudenmukaisuutta
harrastavan muistan elävimmin. Romantiikka imeytyy helposti ja jättää hymyn
huulille, vääryys ja epäoikeudenmukaisuus nousee mieleen ahdistavana.
Voin vain ajatella,
että pitkä lapsuus, oppiminen ja kasvaminen ilman liiallisia valtaoikeuksia
suojaa pahuudelta hyvässä kontekstissa kehitystason mukaan. Se vaatisi valtiolta
uutta näkemystä kasvuun ja oppimiseen, että syvätunteet tulisivat lapsella
tietoiseksi mielekkäällä tavalla. Vaikka arvostan sivistystä, en ole sokea, minulle
sivistys merkitsee enemmän sydämen sivistystä, toisesta välittämistä. Monet
kirjallisuuden ja taiteen ihmiskuvaukset ovat vallan kautta kuvaamista ja lapsi,
jolle annetaan valtaa liikaa, samaistuu niihin ja oppii pahuutta enemmän, kuin
jos lapsi saisi olla lapsena pidempään, eikä mieli hamuaisi valtaa, vaan oppisi
leikin kautta enemmän näkemyksien luomista, ajattelua. En tarkoita, etteikö
pahaa tule nähdä, paha tulee nähdä, mutta sen sisäistämistä ja samaistumista
siihen voitaisiin vähentää.
Oikeudenmukaisuutta
ja rehellisyyttä on vaikeaa löytää. Ihmiset ovat valmiita valehtelemaan,
eivätkä he välitä, jos toinen kuolee heidän tekonsa vuoksi. Oman maineen
suojelu on tärkeintä. Elämä on useimmiten helvettiä, enkä löydä paljon ihmisiä,
jotka välittäisivät. Mihin siis uskoa, ainoastaan Jumalaan, mutta kun ei
vastaa. Joku järjettömyys johtaa kaikkialla. Jos veikkaan ei yhtään oikein lottoa,
kaikki tulee oikein, jos tavallista, osumia ei tule ollenkaan. Tommy Hellstenin
lause, mistä luovut, sen saat, toimii kohdallani toisinpäin, minkä saat, siitä
luovut. Olen niin väsynyt tähän neuvostolandiaan, Suomeen, jossa valheita
suojellaan.
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti