EPÄLUULON AJAMAT

Epäluulo ja epäily johtavat ihmisten ajatuksia. Se ei sinällään ole perusongelma, mutta johtaessaan siihen, että se muuttuu tuotuudeksi, se tuottaa käsittämättömän määrän ongelmia, mitkä vievät ihmiskuntaa jatkuvaan tuhoon ja sotimiseen.

Epäluulo ja epäily ovat lähtöisin syntymäpuristuksessa syntyneestä ahdistuksesta, mikä on luottamuksen ja turvallisuuden puuttuessa syntymän jälkeen johtanut niihin. On puuttunut rakkaus ihmiseen, jossa tämä ahdistus on lisääntynyt väkivallan avulla. Ei ole lähdetty vähentämään ihmisen kärsimyksiä rakkauden vaateella, vaan oletettu ihmisen pahuuden olevan niin peruuttamatonta, ettei sitä voi korjata kohti hyvää. On ajateltu, että ihminen on joko niin hyvä tai paha, ettei niitä voi muuttaa, vaan ne jopa pukeutuvat toisikseen ja niistä on mahdotonta saada selvyyttä.

Ratkaisevinta on vauvaiän hellä hoiva, turvallisuuden ja luottamuksen antaminen niin, että ihminen tulee tietoiseksi itsessään tapahtuvista kokemuksista. Se ei tarkoita tiedostamattoman hylkäämistä, vaan sen parempaa huomioimista ihmistä eheyttävänä, opettavana, ja kasvattavana elementtinä. Kun vauva saa hellää fyysistä hoivaa, hän palaa kohtuaikaiseen hyvään aistimiseen, ja liikkumisen voimasta syntyvä yliaistillisuus estyy viemästä yliseksuaalisuuden korostumiseen. Vauva palaa syväsyntyisten unien, mitkä ovat kohtuaikana jo kehittyneet, kykyyn kokea mielihyvää ja mielikuvitusta, josta ajattelukyvyn perusteet kehittyvät.

Jos kehollista kehitystä alkaa johtaa liikkeeseen perustuvat aistielämykset seksuaalilähtöisesti, ihminen menettää vapauden valintaan, koska ei tule tietoiseksi mielikuvien kautta valinnoistaan, vaan kehoaistielämykset valitsevat halun ja tahdon. Liialliset aistielämykset vievät myös kyvyn aistia herkästi, kuten tiedostamattoman lepoa antavan voiman ohjautua henkisyyteen.

Kun ohjaus, opetus ja kasvatus ohjaavat fyysisyyden kautta kohti yhä voimakkaampia aistielämyksiä, ihminen menettää kokonaisuuteensa ihmisyyteen, ja erityisesti omaan tietoisuuteen itsestään ja on erilaisten yllykkeiden ohjattavissa. Ihminen menettää vapautensa eikä voi enää valita. Yhteiskunnan arvot ja arvostukset, uskomukset, poliittiset ja järjestelmän mukaiset ideologiat valitsevat ihmisyyden.

Raija