Me sitten
osaamme kumarrella aina sinne ja tänne suuntaan. Palasin juuri bussilla
kaupungista ja sinne tupsahti koko luokallinen ensimmäisen vuoden oppilaita.
Olivat tulossa uimahallista. Kaihoisana haikailin aikoja, kun lapset saivat
olla vielä lapsia. Kuten moni tietääkin, Euroopassa lapset menevät kouluun jo 4
– 5 vuoden iässä. Lapset opetetaan jo varhain sitoutumaan sanakieleen, josta muodostuu
ohjaava ajattelun konteksti. Vielä minun työaikanani lapselle toivottiin
leikkioikeutta, mutta nyt Suomikin on menossa Euroopan suuntaan.
Tämä
liiallinen sanakieleen ehdollistuminen riistää lapselta itsemääräämisoikeuden
kokonaisena ihmisenä. Sana alkaa määrätä ajattelua. Kun leikissä lapsi oppii
itsemääräytymistä, ensin tunteet aktivoivat mieltä, ja itse alkaa ratkaista
etuaivolohkolla syntyneitä kuvia järjestykseen tai epäjärjestykseen. Kun sanakieli
alkaa johtaa ajatuksia, ne ketjuuntuvat ajatusmuodostelmiksi ja itsemääräytyminen ei ole turvattua.
Sanakielen kautta
ehdollistetut ihmiset uskovat enemmän kuin ajattelevat itse, koska siihen ei
ole tullut harjaannusta leikin myötä. Nimenomaan leikki opettaa etuaivolohkolla
työskentelyä. Kun se nyt on jo YK lapsiasiantuntijan mielestä riistetty
lapsilta, ei voi muuta kuin odottaa, että uskonnot tulevat nousemaan kulttuurin
olennaiseksi johtajaksi.
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti