SITOUTUUKO MIES?

Onko mies vai nainen sitoutuneempi parisuhteeseen? Jatkokysymys kuuluu, onko miehellä enemmän vapaudenkaipuuta kuin naisella. Päätelmäni eivät ole tutkimustietoon perustuvia, vain oman naislogiikkani tuloksia, joissa ei välttämättä ole päätä eikä häntää tai sitten on.

Sukupuolittuneet roolit vievät vielä paljon ainakin minun sukupolveni ihmisiä, joissakin asioissa suhteettoman paljon. Vaikka avioliitossani mies on jakanut kotitöitä, siivonnut ja tullut naisreviirille ihan kiitettävästi, silti jotakin on ollut miesvarmuudella olemassa. Hän oli mies, joka tiesi asiat, niin kuin kotonakin isä oli tietäjä. Minun vahva tietämisen into ei ollut hänelle aina helppoa.

Sitoutuneisuuden synnyssä ja näkemyksessä annan sijaa enemmän tunteille kuin tavoille, mitkä eivät ole toisiaan poissulkevia. Mies nähdään enemmän tekijänä kuin nainen. Vaikka sanonta, nainen vaietkoon seurakunnassa, on meidänkin kulttuurissa ollut suosittua, epäilen, että nainen puhuu luontevammin ja enemmän kuin mies. Itseilmaisuun liittyy useimmiten tunteita, jotka rakentavat tunnesidettä toisiin ihmisiin, ne koskettavat ja sitovat. Puiden hakkaamisella ei ole niin tehokasta vaikutusta, vaikka saunan lauteilla ne tuovatkin hyvää mieltä. Mielihyväaistimukset tuovat nautintoa, tunne sen sijaan kertoo, minkä kokemuksen tuo aistimus antaa, pettymyksen vai ilon eri vivahteineen.

Tavoilla ja uskomuksilla on vahva vaikutus itseilmaisuun ja tunteisiin, ja eri kulttuureissa on paljon eroja.

Miehen vapaudenkaipuu saattaa perustua itseilmaisun vähäiseen osuuteen vuorovaikutuksessa. Vaikutusvaltaa ei ole, eikä synny tunteita niin kuin naisilla, joilla tuntuu jopa olevan vastuu perheen ilmapiirin luomisessa. Onneksi näistä ollaan jo paljon luopumassa ja tasavertaisuus tulee rymisten keskuuteemme. Miehiä velvoitetaan liikaa työn tekoon ja naisia vuorovaikutuksesta huolehtimiseen. Nämä ovat enemmän yhteiskunnan antamia rooleja kuin synnynnäisiä. Se pieni ero aivoissa ei selitä näiden taipumusten olennaisuutta, aivot ovat kehittyviä.

Naisten olisikin viisasta puhua vähemmän ja antaa tilaa miesten puhumiselle. Vaikka eivät nämä ole yleistettäviä asioita, ja stereotypiat ovat yllättävän sitkeähenkisiä, ainakin tiukan paikan tullen. Väkisin ei ketään opeteta. Koulujen roolia tulisi vahvistaa antamalla tilaa kaikkien itseilmaisulle.

Yhteiskunnalla on suuri rooli ihmissuhteiden onnistumiseen. On ikävää, jos miehen rooli pakottaa sulkemaan itseilmaisua, ja sitoutumisen kammo ehkäisee ihmissuhteita. Ikään kuin näyttää siltä, että vapaudenkaipuu onkin heijaste puutteesta, minkä sukupuolittunut rooli on tuonut miehelle, jos itseilmaisun ehdottomin vaatimus on juuri vapaudessa.

Raija