Kolumnieni, jos näitä niiksi voi sanoa, on tarkoitus tuoda uusia näkökulmia asioihin, eikä tarkoitus ole väittää näitä totuudeksi. Ne ovat kokemuksesta syntyneitä, opiskelun kautta teorioita ymmärtäen. Erityisesti kiinnostukseni kohteet kuuluvat ihmiskäsityksiin ja ihmiskuviin, joita myös kulttuurista on siirtynyt tietoisuuteeni ja tiedostamattomaan. Se, miksi olen päätynyt näiden tarkasteluun, johtuu elämästäni, mikä on kovan kohtelun seurauksena vienyt syviin vesiin. Mitä on löytynyt, ja miten, siitä seuraavat ajatukseni. Tieteessä etsitään totuutta, ja sitä on tarkoitus haastaa uudelleen, jos todisteet puhuvat toisin. Useamman tuntemani tutkijan suusta olen ilokseni kuullut arvostavan erilaisten näkemysten esiintuontia, se auttaa heitä tutkimaan asiaa ja tuomaan uudenlaisia hypoteeseja.
Joskus 40
vuotta sitten olin kiinnostunut psykoanalyysistä ja luin niitä kirjoista,
vieläkin olen. Kohdalleni osui Melanie Kleinin kirja, jossa kuvattiin seksuaalista
kehitystä, mikäli muistan oikein nyt kirjoittajan, muitakin oli. Melanie
kuvasi sikiöajan kehitystä niin, että sikiö kurkottaa kohdussa sukuelimiä ja
imee niitä ja seuraavaksi, tutin imeminen on peniksen imemistä. Hylkäsin tässä
vaiheessa psykoanalyysin seksuaalisen kehityksen teorioita, toki en niistä
tarpeeksi tiedä, enkä ole asiantuntija. Minulle kuitenkin sikiöajan liikkeet
kertovat enemmän painovoimalakien liikettä ja äidin liikuntaa, jossa liikevoima
toimii kohti sukuelimiä köyristyneessä sikiössä. Myöhemmin sain opiskella
psykoanalyysin mielen kehitysteoriaa, mikä tuli minulle uskottavaksi, koska sain
sitä kautta selkeytettyä mielen toimintaa ja tunteiden syntymää kokemisessa.
Itselläni seksuaalisia kokemuksia syntyi vasta hormonien vaikutuksesta nuoruuden
siirtymässä naiseuteen.
Ymmärrän
monia tieteen teorioita ajan ilmiöinä. Esim. Oidipus myytti, jossa Oidipus tappaa
isänsä ja menee naimisiin äitinsä kanssa tuntematta vanhempiaan, mielestäni
kertoo tiedostamattomasta tulleista tunteista, mitkä hylkäämiskokemus on
tuottanut. Lasta syrjittiin ja hylättiin kasvatuksen ja opetuksen keinoin, ja
kateus kehittyi vanhempia kohtaan, jossa omistamisen tunteet nousivat ja viha vei
surmaan saakka.
Nykyään
tiedetään jo paljon lapsen kehityksestä. Jos ja kun lasta ei huomioida kehitystarpeiden
mukaisesti, vaan häneltä vaaditaan kehityksen vastaista oppimista, alkaa ilmetä
fyysisiä oireita, joita myös sanotaan seksuaaliseksi, vastoin itseä oleminen
aiheuttaa psyykkistä puolustusta jännitteenä, ja keho viestiin sen
seksuaalisesti. Seksuaalisuus voidaan ymmärtää aikuismaisesti yhdynnän aktina,
mutta myös laajemmassa näkemyksessä aistimielihyvänä, mikä on normaalia kehosta
nauttimista. Kehityksessä erilaisten kehitysalueiden vaikutus eri asioissa,
kuten kieli, mieli, tunteet ja sosiaalisuus eriytyminen on tarpeen, ettei nk.
kokonaisvaltaisuus pääse johtamaan, mikä on kaksivuotiaan tietoisuuden taso,
kun sisäistynyttä minuutta ei vielä ole. Jos ja kun jotain vain kehitetään
yhden osaamisalueen vahvistumisena, kuten mieli tai kieli, se ilmenee
liiallisena psyykkisessä puolustuksessa, ja voi tulla esiin yliaktivoituneena
seksuaalisuudessa. Tällöin ihminen ei voikaan valita seksuaalisuuttaan itse, vaan
sen ovat luoneet kehitysjärjestelmät. Asia erikseen on vielä seksuaali-identiteetit,
jotka voivat olla roolien kautta kehittyneitä, ihmiskäsitysten, ihmiskuvien ja
vallan kytkeytymiä, missä vapaus itsenä olemiseen ja toteutumiseen on luotu ulkopuolisin
arvoin, ja on menetetty vapaus valintaan.
Ei ole vaaraa,
että ihminen tulisi hyvin opetettuna ja eriytymisen kyvyssä liian kokonaisvaltaiseksi,
koska ihminen ei pysty kokemaan kerrallaan kuin yhtä kokemusta. Psykososiaalinen
kehitys on minuudessa impulssien ja yllykkeiden haltuunottoa, jossa mielihyvän
kokemukset tulee tietoiseksi ja muuttuvat haluksi, sekä tahdon myötä
tavoitteiksi. Mielihyvän syntymisen teoriat kuvataan objektisuhdeteoriassa, mikä
kehittyy lapsen ja vanhempien välisessä suhteessa.
Olen idealisti
hyvän elämän puolesta. Minusta rakkaus tulisi olla taustalla seksuaalisuuteen.
Liian moni joutuu pakkoaktin alla tyydyttämään tarvetta, mikä ei ole enää omaa
itseä. Minusta jokaisen yksilön oikeudet parisuhteessa on ihastua toiseen,
kokea vetovoimaa sen seurauksena, kokea arvoja, joista syntyy kumppaniin
arvostusta, joihin mieltyy. Ja lopuksi seksuaalisuus on kuin leikin myötä
syntynyttä iloa nauttia toisesta, ei väkisin purkautumista omista kehityksistä,
minkä ulkopuoliset ovat luoneet opetuksessa ja kasvatuksessa. Vapaus kokea oma
seksuaalisuus omana itsenä on suurinta vapautta ja voi olla taivaallista seksiä,
josta kirjakin on kirjoitettu nimensä mukaisesti.
Raija
Wikipedia; Kolumni eroaa
uutisesta siten, että kirjoittaja esittää siinä henkilökohtaisen mielipiteensä
ja tarkastelee asiaa vain valitsemastaan näkökulmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti