MENETETYT ELÄMÄT

En ole aina niin innostunut koko yhteiskuntaa valvovista terveysjärjestelmistä, missä ihmisiä holhotaan päästä varpaisiin. Tulevassa SOTE uudistuksessa yhä useampi valvoo yksittäistä ihmistä, tiedon kulku on vapaata asenteineen. Tiedot kulkevat työpaikoille ja yksityiselämääkin varjostaa epäilyjen vyöry. Nyt puhun mielenterveyden kautta elämänsä menettäneistä. Muutama vuosi sitten hyvä ystäväni menehtyi oman käden kautta, kun ei kestänyt sitä luulojen ja epäilyjen määrää, mikä hänet ympäröi. Apua hän ei saanut mistään, hänet vaiettiin kuoliaaksi tässä mätäpesässä, mitä viralliset tahot ylläpitävät. Voin sanoa, että hänet ajettiin itsemurhaan.

Suomessa niin kuin myös Ruotsissa rotuoppi kulkee edelleen ihmisten kautta asenteina tuhoten monien ihmisten elämää kansallissosialismi ihanteena. Ruotsissa elää yhä mielisairaaloissa äitejä, jotka on köyhyyden vuoksi otettu pakkosterilisoitavaksi, kun he ovat tulleet raskaaksi. (Klaus Härö, tositapahtumiin perustuva elokuva, Uusi lapsi). Myös Suomessa pakkosterilisoitiin tuhansia äitejä. Se oli valtion määräys, ettei sosiaalitukia olisi tarvinnut maksaa. Ja  köyhillä seuduilla, missä ei ollut lääkärinapua ehkäisyyn, lapsia syntyi tiuhaan tahtiin. Koska laki oli sterilisointia vastaan, äidit  "määriteltiin" mielisairaiksi.

Ystäväni romahti kesken työpapäivän, mikä johti siihen, että tieto levisi kulovalkean tavoin asenteiksi työkavereille ihmisen hulluudesta. Psykoosi ei ole mitään kevyttä nähtävää.

Kun ihminen luokitellaan mielisairaaksi, hänen tietonsa kulkee suojelun nimissä ja salaisestikin eri instituutioihin, erityinen vaara on juuri työpaikkalääkärien kohdalla. Ystävääni vaadittiin myös antamaan mielenterveyslausunto työpaikan lääkärille, josta se kulkeutui työnantajalle. Peloissaan ja trauman ahdistamana hän luovutti paperin. Koko mielenterveydenhoito perustui hänen kohdallaan persoonallisuuden tutkimiseen, ja hän oli todella työpaikkakiusattuna taantunut lapsen tasolle. Lapsen tasolla ollessa myös lapselliset piirteet palautuivat käyttäytymiseen, ja hänellä havaittiin hieman epäselviä narsistisia piirteitä. Hän oli joutunut nuorena päälle karkauksen uhriksi, ja yhtäkkiä mennyt psykoosiin, kun oli jälleen posttraumaatisessa tilanteessa menettänyt itsemääräämisoikeutensa. Trauma tuli pintaan vuosikymmenten päästä, hänen vihdoin uskallettua käsitellä asiaa.

Mutta mitä teki mielenterveyden asiantuntijat. Etsivät vikaa persoonallisuudesta, ja pyyhkäisivät koko raiskauksen olemattomiin. Naista epäiltiin viettelemisestä. Ei sellaista voinut tapahtua, hänen kertomuksensa hylättiin, ja lääkärit tekivät omat päätelmänsä. Kun lasken, että hänen elämänsä traumojen purkaukset toivat kaksi psykoosia viidenkymmenen vuoden aikana, eikä hän koskaan voinut saada tukea terveydenhuollosta, on kysymys vakavasta ihmisoikeusrikkomuksesta, ja on vuosi 2008 Suomessa.(Suomessa on todettu tutkimuksin vakavaksi häiriöksi mielenterveyspotilaiden persoonallisten syiden etsiminen, Aamulehti, 2011)

Montako tuhatta äitiä ja perhettä on kärsinyt näistä terveydenhuollon toimenpiteistä ja he kantavat häpeän taakkaa sanattomina suruina? Ystäväni näki, että hän oli ollut löysässä hirressä kaikki nämä vuodet. Voidaan puhua rakenteellisesta syrjinnästä, mikä vainoaa leimattuja ja heidän elämäänsä. Se on henkistä pahoinpitelyä, kuin vankilaselliin suljettua saatanallista piinaa, mikä voi itsessään aiheuttaa niin pahoja posttraumaattisia ongelmia persoonaan, että psykoosit syntyvät niistä. Kun ajattelen, että maailmalla tuomitaan jyrkästi raiskatut, meillä Suomessa he joutuvatkin leimatuiksi ja pilkatuiksi. Hänen kohdallaan voidaan kysyä, mikä aiheutti psykoosin, ympäristön halveksunta vai raiskaus, mitenkään väheksymättä raiskauksen vaikutuksia.

Tämä on järjestelmään sidottua julmuutta. Ei yksittäistä lääkäriä voi syyttää, jos valtio pakottaa toimenpiteisiin. Mutta jokainen lääkäri voi valita kohdallaan, ryhtyykö hän tuomariksi ja asian salailuun, sekä takana päin toimimiseen. On ongelma, jos lääkäri on vielä töissä samassa firmassa ja tavallaan lojaali työnantajalle. Jokainen ihminen voi työpaikalla vastustaa toisten ihmisten tarkkailua ja estää vainot, minkä kohteiksi mielenterveyspotilaat joutuvat.Ystäväni näki, kuinka häntä tarkkailtiin, mutta ei voinut sitä todistaa, koska sitä ei tunnustettu. Olen nähnyt papereita, joissa tietoa levitetään johdon kautta. Tämä on todella surullista.

Raija