Joskus joku
henkilö tuntuu erityisen ärsyttävältä, pintaan nousee jopa inhoa, haluaa nöyryyttää
häntä, hankkia mahdollisesti potkut hänelle työpaikasta, sivaltaa sanallisesti
ja tai millä muulla tavalla vahingoittaa henkilöä.
Eräs
tuttavan tuttava sai inhoreaktion kun hän näki televisiossa Jörn Donnerin, Arja
Saijonmaan tai Kalle Palanderin. Näille em. henkilöillä oli piirteenä vahva
itseilmaisu ja itsevarmuus, he suorastaan loistivat siinä. Ärsyyntynyt henkilö
oli taas hyvin autoritäärisen kasvatuksen saanut ja tottunut sulkemaan itsensä,
ja alistunut vanhempiensa määräyksen alla. Itsetunto oli saanut kolauksen useammin
kuin kerran. Joku on saattanut kuunnella koulun pulpetissa kaverin pilkkaa
esiintymisestään, tyylistään tai vaikka osaamisestaan säännöllisesti. Nämä
jättää kipua sieluun. Toisessa ihmisessä oleva joku asia laukaisee omat
kokemukset, vihareaktion. Taustalla voi olla myös kateuden tunteita, kuin myös
toisen heikkous voi olla vahvalle ihmiselle liian suuri kynnys kohdata omia tunteitaan.
Masentuneet
ihmiset samaistuvat tiedostamatta muiden ihmisten kokemuksiin ja myös tunnereaktiot
alkavat muistuttaa toisten tunnereaktioita. Muistan tapauksen, jossa toinen alkoi
nähdä samoja unia kuin toinen oli kertonut hänelle. Selvät inhon ilmaukset
läheisten kesken siirtyvät myös herkästi toiseen, jos vallankin on
tiedostamatonta masennusta. Näitä näkee perhepiireissä, kavereiden keskuudessa
ja työkavereiden kesken. Yhteiskunnallisesti vihapuheet ovat vakava ilmiö.
Kulttuurisesti
voi nähdä juuri julkisiin, mutta myös tavallisiin ihmisiin kohdistuvaa inhoa,
näyttelijöihin, toimittajiin, juontajiin jne. Karkeasti voi ajatella että
suomalaiset on kasvatettu olemaan hiljaa, itseään ilmaisemattomina. Kun
julkisuuden henkilö ilmaisee itseään, se sattuu kipeään kohtaan, vaikenemiseen
tottunut ei sitä kestä.
Kaikki ei ja
aina ja taas kerran ole psyykkistä reaktiota. On myös todella epämiellyttävää
käyttäytymistä, joka nostaa inhon pintaa. Eräällä työpaikalla inhoni nousi
pintaan, kun joku työntekijä jätti milloin mihinkin paikkaan limaiset
nenäliinansa, pöydille yleensä. Taudit lähtivät kiertämään päiväkodissa. Koen
vastenmielisyyttä pedofiilejä ja murhaajia kohtaan. Nuoruudessa koin ärtymystä
äitiä kohtaan, kun hän halusi minusta maatalon emännän ja halusi minut
maatalouskouluun, että paikka maataloon ilmaantuisi.
Inhossa on
useimmiten kyse tiedostamattoman mielen kokemuksessa olevasta asiasta, jolloin
ihminen haluaa sulkea pois asian näkyvistä ja myös tuhota itsestä projisoituneen inhon kohteen.
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti