ALKOHOLILLA HOIDETTU

Kokoomuksen Jaana Pelkonen sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen professori keskustelivat ajankohtaisessa ohjelmassa Suomen alkoholipolitiikasta. Jaana halusi alkoholin kauppoihin, prof. ei ollut samaa mieltä. Alkoholin käyttö on monimutkaisempi ongelma kuin vapaan oston vaikute. Alkoholi on monen miehen, jos naisenkin mielenterveyshoitoa. Vapaasti virtaava alkoholi ei auta pakkomielteeseen ja alitajunnan riivaukseen, jos ei liika kontrollikaan helpota tilannetta.

Jokseenkin minusta on alkanut tuntua, että ihmisen mieltä ja tunteita hoidetaan syrjään toiminnalla ja/tai kulttuurilla, sitä ei uskalleta kohdata, eikä erotella lähtökohdiltaan erilaisiksi ja tuloksiltaan erinäköisiksi. Ei se tietenkään helppoa ole, mutta sen kuvaaminen, nimeäminen ja analysointi auttavat ymmärtämään sitä ja selkeyttävät tunnekieltä. Tärkeintä lienee ydinminän löytäminen ja egoon katsominen ikään kuin sosiaalisuuden kontekstissa.

Nyt varmaan sohaisen kulttuurin pyhimpään, kun sanon, että monet tunteita aktivoivat ja mieltä kohentavat toiminnat saattavat sulkea tunteet pois, ja/tai vyöryttävät niitä liikaa. Meille on ikään kuin kehittynyt tunteita manipuloiva kulttuuri. Onko itsestään selvää, että musiikki esim. auttaa tunteiden kokemisessa ja niiden selkeydessä? Kyllä se aktivoi, niin myös urheilu. Kehotunteet nousevat pintaan urheilun ja voiton riemussa, ja endorfiinit virtaavat suonissa kuin itse kokisi, tuoden hyvää oloa. Mutta sisälle voi jäädä ydinminän kokemus, ja se ei ole sama kuin ulkoa aktivoitu. Ydin minän tunteet nousevat itsestä, joidenkin mukaan seksuaalisuudesta,(Freud) minä väitän, että vuorovaikutuksesta toiseen ihmiseen, siitä vilpittömän katseen muistosta, tai kosketuksen lempeydestä, jossa sai olla oma itsensä hyväksyttynä ja rakastettuna.

Ydinminän oleellisin olemus on ihailussa, jossa ei vielä ole tahdonlaista halua. Kun arvot ja valta eivät ole vielä muokkaamassa ajattelua, me kohtaamisessa säilytämme aidon ihailun toista kohtaan ja siitä syntyy myös kunnioitus.

Yhteiskunnallisen minuuden, eli egon, mikä on syntynyt realismin kompromissina, tunnekokemus on sosiaalisen vallan syövyttämää ja ryöpyttämää, se rooli, jonka me tarvitsemme suojaksi, mutta joka voi jäädä päälle, ja ydinminä hukkuu, kun riennämme asiasta toiseen vauhdilla.

Toimintojen aistimuskokemukset kehoaistimuksina voivat kiertyä ja jäädä kehontuntemusten vangiksi, musiikki voi suoda vain tunteen nousun, mikä saattaa viedä hurmokseen. Mutta ydinminään syntyvän kokemuksen ydin on ilo, joka syntyy itsenä olemisessa. Aktivoivat elementit ulkoa tulevina voivat edesauttaa tunteiden kokemiseen, ja sitä kautta niiden aukaisuun ja itsen aktivoitumiseen. Itsenä olemisessa ilon tuo uuden mielikuvan syntyminen ärsykkeen seurauksena, ja aukaisee myös alitajunnan pakkomielteitä, jotka laittavat juomaan ja saamaan alkoholilla jännitteen purkautumisen aikaan. Koska sen jännitteen luo juuri oman ihanteen ja realismin ristiriita.

Raija