tiistai 23. lokakuuta 2018

VALTAA JA ROOLEJA




Roolit yhteisössä ei ole itsestään selvyys. Roolit on annettuja, otettuja, virallisia ja epävirallisia, lisäisin mielelläni oma näkemykseni, pakotettuja. Rooleihin vaikuttaa vahvasti tunteet, koska ne vievät taisteluun omasta reviiristä, ja omasta paikasta yhteisöissä. Rooli ei takaa ihmisoikeuksia, ja siksi ihmisoikeudet on pitkän, tutkitun ja viisaan kokemuksen näkemys. Ellemme suojelisi elämää ja henkisyyttä ihmisessä, olisimme animaalisia, reflekseillä ja vaistoilla toimivia. Kehittyminen henkisesti vaatii tiedon oppimista, tietoisuuden kehittymistä ja tiedostamattoman ymmärtämistä.
Ihminen voi joutua roolissaan sekä yhteisön että persoonallisuutensa vangiksi. Joukkovallalla alistetaan ja ylistetään yksilöitä hyväksymään näkemyksiä, jotka voivat olla jonkin yksilön junailemia, ja vain harvoin yhteinen näkemys on inhimillinen ja asiallinen, jossa perusoikeudet tulevat ihmisen oikeudeksi olla ihminen. 

Monet näkemykset ovat pelkkää itsekkyyttä ja oman edun suojelua, valheiden yllä pitämistä ja uskomusten suojelua, missä ei ole hajuakaan totuuden etsimisestä ja toimivuuksien johdonmukaisuudesta hyvään elämään. Yksilön vastustaessa yhteisövaltaa hän saa julmat rangaistukset, ja palvottuja kumarretaan, suositaan ja hyysätään. On aina hyvä muistaa, että ihminen tappaa sataprosenttisesti toisen ihmisen kun käsketään, se on todistettu jatkuvasti tieteessä. Siksi yksilöille ja yhteisöille ei tule antaa valtaa moraalin suhteen toiseen nähden arvioidessa persoonallisuutta, eikä persoonallisuusvaltaa. Moraalin ydin on tiedon jakamisessa, ja laissa moraalin rappeutuessa. Jo yksistään ammatitkin voivat viedä harhaan. On valittava asiakeskeisyys ja jatkettava sen kehittämistä, mikä ei tarkoita, että persoonallisuus hylättäisiin.

Joskus yksilö voi joutua oman tunne-elämänsä vangiksi. Hiljattain eräs henkilö runnoi läpi omaa tahtoaan läpi harmaan kiven ja järjettömyyden, vain suojellakseen itseään, sitä tahtoa, minkä hän oli menettänyt elämässä ja taistellut leivän puolesta sekä ihmisyytensä oikeudesta. Hän tuli minun elämääni kuin jyrä, joka halusi hallita minun näkemyksiä teilaten niitä. Ymmärsin hänen kehitysjatkumoaan ja saatoin kantaa hänen taakkaa syyllisen roolissa eikä se rasittanut minua, sillä minä näin hänen kärsimyksensä kokonaiskuvaa.

Rooleja lähestyessä pitää arvioida vallan vaaraa. Ihmiset ovat julmia jakaessaan tuomioita, hylkiessään, pettäessään, menettäessään ja valehdellessaan. Joskus kyllä epäilen, onko kaikilla omaatuntoa, vaikka haluan uskoa hyvään ihmisen mielessä, pahuus vaan tulee niin vahvana esiin. Viha on asia, mihin kannattaa kiinnittää huomio, se kantaa vuosikymmeniä ihmisten mielissä, se kulkee toiselta ihmiseltä toiselle, eri tapauksesta toiseen, se on mielen käsittelemätön tunne, jossa kohde ei välttämättä ole aiheuttanut vihaa. Riippumatta siitä, onko kohde syyllinen tai ei, kohteeseen sivaltavat liekit lyövät vihan kantajasta. Usein kuulee, että lyöty kohde on tehnyt jotain väärin tai pahaa, josta pitää rangaista. Pääsääntöisesti lyönnin syynä on se, että kohteessa on jotain heikkoutta, mitä vallan väärinkäyttäjä ei voi sietää.

Raija

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti