torstai 22. lokakuuta 2020

UNIOHJAUS



Unia voi jälkeenpäin analysoida ja edeltävästi ohjata kohti mielekästä kokemusta itsetuntemuksen avulla. Vaikeina aikoina ja kovan väkivallan alla se voi olla vaikeaa ja vaarallistakin mielen manipulointia, jossa yksilö ei löydä todellista kokemustaan, eikä muista oikein tapahtuneesta, johon voi nojata, mutta vapaassa mielessä voi ohjata itseään mielekkyyteen päin. Täydellistä muistia ei ole olemassa, on myös vääriä havaintoja, mutta silti niitä voi kunnioittaa, sillä harhat voivat viedä ajatteluun. Harhan ja liiallisen mielikuvituksen takana voi olla pelko. Ahdistuneena unien ohjaus ei useinkaan onnistu. Pelkounien aikaan minulla oli vaikeaa vaikuttaa uniin mitenkään, sillä ahdistus tuotti kauhua. Työkaverit tulivat unessa läpi oveni kirveen kanssa. Siihen oli hirveää herätä.

Mieli tarvitsee monipuolista aistien käyttöä, ettei mikään kehon tai aivojen osista aktivoidu liikaa.

Unet voi ikään kuin jakaa sensitiivisiin näköaistimuksen kautta, ääniärsyyntyneisiin kuultuna, kosketuksiin lihasmuistina ja syväuniin, joihin ei voi vahvasti vaikuttaa, mutta joihin vaikuttaa keho- ja mieliaistimukset. Jos elämässä on liikaa järkytyksiä, eikä ole vapailla vesillä ahdistuksesta, ei aistiärsykettä ole hyvä rasittaa liikaa, voi vaikka mennä kävelemään luontoon ilman ajatuksen häivää, hengittämään ja pelkistetysti aistimaan. Jos järkytyksiä tulee koko ajan lisää, metsässä voi joutua juoksemaan loppuelämänsä, joten muitakin keinoja kannattaa etsiä. Kun mieleen on jäänyt varjo kaltoin kohtelusta, mieli jää ikään kuin heijasteiseksi kokemuksessa, rumuus heijastuu kauneudeksi, kääntöpuoleiseksi kokemuksen kautta, kokemus on ollut niin vaurioittava, ettei ihminen kestä sitä, vaan psyyke suojautuu positiiviseksi ja kertoo mielen heijastuksen totena. Vapaassa mielessä ihminen näkee sen mitä oikeasti on.

Joskus katselen mieltymyksieni mukaista, kunnioittamaani, rakastamaani, ja arvostamaani miehen kuvaa 10 – 20 kertaa, ja se tuo seksuaalista iloa, katson vilpitöntä vilpittömästi kuin lapsen sielussa ihailuna. Syväunet eivät tuo aistimusmielihyvää, vaan ovat enemmän alkuperäisten tuntemusten siivittämiä varhaislapsuuden alkumielikuvia, kuin itsestään syntyviä kuvia. Ihailua voi harrastaa ikään kuin leikkien, joka voi olla oman ukko/akkakullan kanssa tai vaikka filmitähden, tärkeintä on se, että voit säilyttää positiivisuutta itsessäsi. Voit etsiä aisteihisi mistä tahansa kauneutta, taiteesta, tekemisestä, ihmisistä jne.

Joku asiaa tuntematon voisi tulkita riippuvuudeksi rutiineja, mutta ne voivat olla juuri irtiottoa pakkomielikuvista, jotka ovat ahdistuksesta syntyneet. Se on vapaan tahdon valinta, jossa haluaa mielekkyyttä mieleen, mitä ei ole pakko tehdä, mutta sillä voi saavuttaa hyvää itseensä. Kun tekee jotain rutiineja, pilkkoo puita tai leipoo, niin vapauttaa itseään leikkiin liiallisen aivorasituksen seurauksesta. Joskus mielikuvien vähäisyydessä voi olla kysymys toiminnallisesta ongelmasta, oppiminen on ohjautunut yksipuolisuuteen, ei ole läsnä itsessään, katselee ulkopuolelta, tämän edm. koin juuri vaikean väkivallan jälkeen nuoruudessa. Yhteisövalta voi viedä puhe- ja toimintaoikeudet alistamalla ja rankaisemalla julmasti, jolloin hiljenee säilyttääkseen henkensä. Ihmiskasvojen muistelujen jälkeen voi kokea iloa vuorovaikutuksessa ja leikkiä enemmän toisten kanssa sanojen avulla, ohjata kohti ihailua. Tämä vaatii itsetuntemusta, ja omien aistien hallintaa, tietoisuutta niiden vaikutuksista. Se ei ole tunnehallintaa siinä mielessä, ettei vapaassa mielessä muistikuvat lyhytaikaisessa pysy kauaa, ja kun on jo oppinut syvällisemmin ajattelua ja tunteiden hallintaa ajattelu onnistuu.

Leikkimielisyys auttaa mieltä palautumaan vapauden tilaan, jossa valot ja varjot eivät heijastele toistensa kokemuksia, siis ne mahdolliset huonot kohtelut, jotka ovat jättänet varjon, tai jos sinut on pakotettu ja opetettu tiettyyn rooliin, kuten ylhäisyyteen tai alhaisuuteen, niin tästä voit päästä tästä eroon leikkimällä mielikuvilla. Liiallinen mielikuvien toisto levottomana aiheuttaa aistiärsykkeisiin sälää, kuten ruututuijottelu, mikä voi johtaa jopa erillisesti toimivaan yliaistimukseen, jossa syvätietoinen itse on erkaantunut, ja ihminen jää mielikuviensa vangiksi. Vakautunut mieli kestää paremmin ja enemmän aistiärsykkeitä.

Jos ja kun ihmisellä on ahdistusta ja kauhua ympärillään, psyykkisenä puolustuksena menneisyydestä ja/tai tulevaisuusuhkina, sekä tässä ja nyt tällöin lähtötilanne kehossa/ruumiissa ja itsekasvatus ja ohjaus voi johtaa harhaan, ja jos pelot lisääntyvät eivätkä omat tiedot ja taidot riitä. Terapeutin ei koskaan tulisi ohjata yksilöä mallin mukaan, vaan antaa yksilön kokea ja luoda omat mielikuvansa syväsyntyisten ja esitietoisten kuvien vaikutuksesta. Jos me asetamme ainoastaan ulkopuolelta tavoitteita; kuuntele, kunnioita, ole kiitollinen jne. emme välttämättä niinkään tutki itseämme, enemmän tarkkailemme käytöstä ja toimimme mallin mukaan ilman tunnesitoutumista. Subjektiivisessa lähestymisessä pyrimme omaehtoiseen muutokseen, emme niinkään käytöksen alueelle, odotusten ja normien maailmaan, jossa ulkopäin esitetään vaatimus, vaan kasvamme sisältäpäin. Opetukset ja neuvot voivat olla niin intensiivistä ja tiettyyn muottiin ohjaavaa, että ihmisen subjektiiviset kokemukset jäävät pois. Joskus näyttää siltä, että koko ihmisyys rakentuu yhteisöllisen aseman varaan, eikä yksilöitymistä eli persoonallisuutta ole.

Silloin kun elämässä on liian paljon negatiivisia kokemuksia, positiivisuuden etsiminen on tarpeen, mutta se ei tarkoita hurahtamista positiivisuuden harhaan, vaan on itsesuojelua, ettei mieli joudu masennuksen puolelle. Jos ympäristön ihmiset etsivät vikaa aina sinusta ja katsovat kaikkeen syylliseksi, sinulla on oikeus edes unessa kokea hyvää ja kaunista. Monien uskovaisten julistama syntikäsitys on ihmisen tuhoamista. Jumalasta on tehty vallan väline, jossa sinua vainotaan syyllisyydellä. Kaikki ihmiset eivät kykene antamaan armoa.

Rikolliset yrittävät vaikuttaa ihmisen mieleen kauhukuvilla, ja saada ihmisen toistamaan tietynlaisia kuvia uhkakuvien kautta. Siksi kannattaa harrastaa itsetuntemusta. Mielessä valhekuvat voivat tulla ja olla alitajunnan kautta tulevia ja ei tietoisia ja tuhoavat ihmisen kykyä todellisiin  mielikuviin ja näitä on syytä varoa.

Raija

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti