Ideologioissa
kompastuu moneen mutkaan niiden yksiselitteisyyden vuoksi. Mutta ihminen etsii
aina omaa totuuttaan, tietä jota kulkea, johon nojata, jossa kokee pysyvyyttä
ja mikä on identiteettimme ylläpitäjä. Ideologiat ovat puutteellisia, ja niiden
soveltaminen ei ole itsestään selvää.
Eilen
katsoin ”Sisilialaisen”, elokuvan jossa pyritään etsimään oikeaa, ja jossa
kuitenkin kaikissa paljastuu rikoksen tekijät omien etujen tavoittelemisessa.
Mikään ei tunnu olevan pyhää ja rehellistä.
Itseäni ja
teitä kiusatakseni, kehittelen ideologista näkemystä, joka on vajavainen ja
yksinkertaistettu, niin kuin me ihmiset olemme. Miksi juuri Sisilialaisessa
nousi esiin kommunismin ja Kristinuskon oikeellisuus. Kristinuskoon liitetään
useimmiten kaupankäynti, ikään kuin se suojelisi meitä valitsemasta väärin.
Valintaa se helpottaa ja opettaa, mutta ei ole takuuna Kristinuskon perimmäisyydestä.
Kommunismi on itse asiassa aika lähellä kapitalismia, sekin pyrkii jakamaan.
Kristinuskon
ydin on yhteys Jumalaan, ihmisen on tutkittava sisintään, löytääkseen
puhuttelevan Jumalan. Näin ihminen saa hallintaansa ajatuksiaan. Itselleni
kaikkien pyhintä ovat ITSESTÄÄN syntyvät tunteet, ilman valintaa, ilman pakkoa.
Tällöin ne ovat aitoja. Jo suhde Jumalaan tuo valinnan, ihminen tarkastelee
kokemustaan, tunteitaan ja ajatuksiaan, hän on tietoinen. Mutta tunteet syntyvät
tiedostamattomasta, ja ollakseen aitoja niiden on synnyttävä itsestään ilman
ulkopuolisen tunkeutumista niihin.
Miten tuohon
sopii sitten ajatus, että tunteet voivat tulla Jumalalta? Juuri tässä kohtaa on
uskoni ydin, ne tulevat tuntemattomasta lähteestä, ilman että niihin liittyy
kaupallisuutta kuten kapitalismissa tai tottelevaisuutta kuten kommunismissa.
Poliittiset ideologiat eivät oikeuta pyhyyttä, eivät aitoutta, eivätkä
ihmisyyden olevaisuutta aidosti, ne ovat ilman Jumalaa toimivia ihmisyyden
suhteen, ne ovat materialismia. Henkisyyden ydin on aito kiinnostus, kaipuu,
mieltymys ja viehtymys, jossa syntyy ihanteita, joihin pyritään.
Viattomien
lasten päivän kunniaksi!
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti