sunnuntai 20. tammikuuta 2019

USKON OIKEUS




Ihmisen pahuudella ei näytä olevan rajaa. Me haluamme hallita maailmaa ja ihmisiä, määritellä oikean ja väärän. Aamulla joku kysyi, että mikä on röyhkeytesi tulevaisuuden suhteen, mitä haluat. En saisi ajatella, en saisi tuntea, en saisi puhua, en haluta, enkä tahtoa, en saisi tehdä mitään, kun toinen ihminen alkaa määrittää sen mitä ihmisyyteni saa olla. Alkuun ihmisen pahuutta nähtiin paljon ruumiin kautta, ihmisen ruumis oli paha, mutta toisaalta, jos Aatami on ruumis, niin tulkinnassa, jossa Aatami on mies, tällöin mies olisi paha.

Usko ja uskonnot voivat tehdä sekä hyvää että pahaa. Jeesuksen opetuksissa valtaa ei pidä antaa ihmiselle.

Jos ajattelemme, että uskon pitäisi olla sitä mikä näkyy ja on todistettavissa ihmisen silmin, se on mahdotonta. Se on järjen tulos, ja usein juuri sanakielen kautta kehittynyttä. Sitä tarvitaan, se on ihmisen ymmärryksen osa, mutta ihmisessä on myös järjetön puoli, näkymätön puoli, sisäisessä minuudessamme, josta vain yksilö itse voi ottaa selvää, sitä ei voi tehdä toinen. Tämä järjetön puoli on mielen olemus, jossa on kuin myyttinen alku. Myyttinen alku on epämääräinen, tietämättömyyttä, kuin mutaa, jota on muokattava, että se selkiytyisi ajatukseksi tai tunteeksi. Se on ajattelun alkutila. Uskossa Jumala puhuttelee sanan kautta tätä ihmisen tietämättömyyttä, kysyy mikä on sinun kuvasi, Jumala tuo turvan ihmisen pelkoon, ja ihminen uskaltaa ottaa askeleen kohdata omat tunteensa ja ajatuksensa. Tämä on myös mielen harjoituksissa tieteen puolella menetelmä, jota käytetään apuna ihmisen ajatusten selkeyttämiseen, ainakin työnohjauksessa.

Turvattomuus ja luottamuksen puute vie epäilyjen, luulojen ja pelkojen maailmaan. Luottamuksen ja turvan synnyttäminen on ihmisen mielen paineessa oikeutta, missä ihminen saa luvan tuntea ja ajatella. Kun emme halua antaa ihmiselle tätä oikeutta, me haluamme vain hallita toista.
Jos usko ja uskonnot on vain toistamista, uskomista siihen, että joku ulkopuolinen pelastaa ja järjestää kaikki asiat elämässä, sorrumme henkiseen laiskuuteen, jossa emme tutki tiedon tarkoituksia, merkityksiä, emmekä pyri ymmärryksessä rakkauteen.

Raija

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti