ALIARVOSTETTU LUOVUUS

Eilen Ylen Aamussa oli haastateltavana Tony Dunderfelt ja Mikael Saarinen, molemmat pitkäaikaisia tutkijoita ja pitkän työuran tehneitä psykologeja. He ovat kirjoittaneet kirjan psyyken huoltamisesta, eli mielen jumpasta. Ruotsissa tällainen huoltomenetelmä on kuulunut jo peruskouluun kolmekymmentä vuotta. Mikael sanoikin, että Suomessa tuo lapsen melkein täydellinen kyky olla luova tukahdutetaan kouluissa ja työpaikoilla, ensin pulpetissa hiljaa ja sitten kokouksissa työpaikoilla.

Olen jo muutaman kymmenen vuoden ajatellut, ettei luovuus ole syntynyt meidän pimeällä puolella, siellä alitajunnan kellarissa, vaan siellä on myös niin kutsuttu ylitajunta, jossa syntyy valoisia ajatuksia. Tästä puhui Tony. Lapsuus on avain tähän luovaan puoleen. Kolme vaihetta psyykejumpassa on 30 sekunnin odotus vuorovaikutuksessa, että kuulija ehtii kertojan taajuudelle, ylitajunnan mahdollisuuden löytäminen luovien kuvien kautta, on ikään kuin sekin ajalla tuleva. Römpiö on suomalainen sana, mikä tarkoittaa, ettei pidä jäädä vatvomaan tunteita, mutta toisaalta ei niitä kieltääkään, tunteet on aina hyväksyttävä.

Luovuus ei synny ulkoisesta ohjauksesta, mutta voi olla apuna luovan tuloksen näkyväksi tekemiseksi, yhteiseen kieleen liitettäväksi. Jaan luovuuden kolmeen osaan, myyttinen sisäsyntyisenä, prosessi eli koostevaihe ja loppuvaihe, tulos. Loppuvaiheessa autamme yksilöä jäsentämään tuotosta ymmärrettävään muotoon. Puhutaan myös kielellisestä luovuudesta, jolloin moni sanoo ihmisiä lahjakkaiksi, joilla on kyky ilmaista kielellisesti monipuolisesti ja syvärakenteisesti. Itselläni on ollut vahva sanakielellinen kyky, jonka alkuperän katson äidin hyvästä kasvatuksesta syntyneeksi. Hän antoi tilaa nimenomaan vapauden kautta syväsyntyisesti luovuuteen, runouden ja sanakielen avulla. Voin sanoa, että tuo ylitajuntani puoli oli vahva aina tuonne 60v. ikään saakka. Se tehtiin arvottomaksi työn kautta.

Tuota ylitajuntaa ei ole helppo selittää. Toisaalta katson, että alitajunnassa on tunteiden ja mielikuvien tyyssija, toiveiden ja pettymysten, ilon ja surun, avautumisen ja sulkemisen. Toisaalta esimielikuvat ovat unien taustalta, mutta toisaalta taiteen kautta saamme kyvyn ilmaista yhteisesti ymmärrettyyn kieleen kuvia, jotka olemme luovuudessamme kääntäneet ihmisen kielelle. Ei aina niin ymmärrettävissä olevaa, mutta se on ihmisen kyky. Haastava taide antaa uudenlaisia kuvia.

Menetetty lapsuus on vienyt monet luovuudet näyttämään kammottavalta, koska on ajateltu että se syntyy sieltä pimeätä puolelta, sieltä kiellettyjen asioiden kellarista, jossa piileksii normista poikettu halu ja tahto. Alitajunnan pimeä puoli on siis yhteiskunnallinen normikäytävä, jossa sallimukset käydään läpi. Ylitajunnan taustalla on vapaus, mikä tuo luovuuden ikään kuin kuvina, jotka ovat lähtöisin luovuuden ytimestä, unikuvien ohjaamattomasta synnystä, vapaudesta.

Raija