ÄLÄ LUE TÄTÄ, JOS ET KESTÄ USKON RIITOJA

Jouluaattona tulin lausuneeksi yhdelle ystävälleni, ettei Kristuksen syntymää tule sekoittaa seksiin. Ja minun täytyy nyt selittää se itselleni, että ymmärtäisin, vaikka sanat olivat tulleet ensin automaattisesti, vuorovaikutteisuuden voimasta, toisen tarpeiden huomioimisesta. Se johtuu minun kehityksestäni, sillä olen joutunut jakamaan minuuden puolet eri osiin ja erittelemään niitä, olen saanut elää aikoja, jolloin kaikki puolet eivät ole olleet toiminnassa. Olen kulkenut pitkän matkan ainoastaan kehon osia käyttäen, ruumiiksikin niitä kutsuen, kun mieli ei ole saanut toimia ja sen myötä tahto ja halu. Valta on ollut ympäristön ihmisillä ja he ovat hallinneet minua uhkilla ja rankaisuilla, jossa olen joutunut kokemaan elämäni menettämisen mahdollisuutena. Tämä on vienyt minut tutkimaan sisintäni, itseäni ja minuuttani erityisen tarkasti ja se on johtanut erittelyihin, mikä on positiivista, mutta ei helppoa, nk. myönteisten tähtien alla olisin ehkä vain nautiskellut positiivisuudesta ja kauneudesta ja sulkenut pois negatiivisuuden ja pahuuden, kuoleman virran.

Haluan erottaa mielen ja henkisyyden, henkisyys on; tunteet, vuorovaikutus ja kieli, sekä hengellisyyden; mikä on yhteys Jumalaan ja yritän kuvata niitä eri lähtökohdista syntyneinä. Henkisyys on alkujaan kohtuaikaisia unia, unikuvia, jotka myöhemmin liittyvät ymmärrykseksi sanan kautta ja esiintyvät myös mielikuvien kautta, kun paineet on suuria, eikä yhteyttä syväkokemukseen synny, tiedostamattomaan tilaan, ei tahdonalaiseen. Tämä hengellisyyden yhteys on luovuuden yhteyttä juuri Jumalan luomistyöhön, mikä on koko ajan ihmisyydessä tapahtuvaa, jos se mahdollistetaan.  Tällöin vain totean, että olen tässä kohtaa roomalaiskatolinen ihmiskäsityksessäni, mikä tunnustaa luovuuden. Olen ilmeisen vahvasti tunnollisuuden perikuva. Jo muutama vuosikymmen sitten näin unen, jossa vedin kivirekeä taivaalla, jossa oli kyydissä koko ihmiskunta. Kuin unet olisivat valmistaneet minua ajattelun ja kehityksen sekä merkitysten pohtimiseen, sanan selityksiin ja tietysti omaan kärsimykseeni, jossa olen kokenut suurta taakkaa, lähtihän aivonikin joskus unessa kiertelemään pääkaupunkeja.

Jostakin olen lukenut, että kristikunnan pääkirkot ovat sopineet, että psykoanalyysi mielen suhteen on kristillisen näkemyksen osa. Tiedän, että kaikki ihmisen osat liittyvät toisiinsa, eikä niitä ole helppo erottaa, mikä vaikuttaa mihinkin, mutta minun on ollut pakko. Olen kokenut ajan, jolloin en kokenut seksuaalista halua, koska en saanut siitä itse päättää, tahtoa. Silloin kehoni oli kuollut ruumis, en aistinut mitään. Siitä on syntynyt minulle käsitys, ettei ihminen ilman mieltä koe tahtoa ja halua, henkisyys ei myös toimi, ilmeisesti myös hormonitoiminta on sammunut. Mutta miten selittää eläinten paritteluun pyrkimykset, en osaa sitä ymmärtää, onko takana liikkeen tuomat kehitykset, luonnon lait. Myönnän, että näen eron ihmisen ja eläimen välillä, jossa ihmisen erilaisuus korostuu ennakoivaan ja ymmärtävään tietoon.

Opintojen myötä sain oppia mielen mekanismeja, ettei mielemme toimisi mielivaltaisesti luoden todellisuuksia, mitkä eivät ole totta. Täydellisesti emme voi koskaan päästä eroon harhoistamme, se on inhimillistä vajavaiselle ihmiselle.

Minulle Jeesuskristus avautuu hengellisen yhteyden kolminaisuudesta. Neitsyt Maria on se ihmisen tiedostamaton osa, mikä on puhtauden symboli, jossa ei vielä henkisyys vaikuta. Kun taas Jeesus on sana, mikä on henkisyyttä. Siksi Jeesus on tie, sana, jonka kautta ihminen pääsee tietoisuuteen itsestään ja tämä sana syntyy Neitsyt Marian kautta, jossa hengellisyys on yhteydessä Jumalaan Jumala johtajanaan. Nämä eivät vie pois sitä totuutta, jossa Jeesus ja Maria ovat olleet historiallisesti olemassa, nuo sanan liitteet ovat oleellisia ja symbolit liittävät yhteyksiä Jumalaan, Mariasta puhutaan pelkästään ja myös yhdistettynä neitsyenä. Tällöin ymmärrän sen juuri hengellisyyden yhteytenä, enkä liitä seksuaalisuuteen.

Jokseenkin minulle ei ole mitenkään epäselvää se, että ihmisen heikkous on kuoleman puolella, ja yhteydessä sanaan hän on yhteydessä hengellisyyteen, sanan kautta, mutta yksilönä aina uudestisyntyvänä hengellisyydessään Neitsyt Marian kautta. Niin usko tulee vahvaksi ihmisen kokemuksessa ja sana tulee väliin pelastajana kuolemisesta. Maailma on vain mennyt autoritaarisen ihmisyyden pauloihin, hierarkkisuuteen ja vallan väärinkäyttöön, koska valtarakenteet ovat olleet yhteisöissä sitä palvelevia, usein rahan vallasta. Minulle Jeesus ei ole koskaan opettanut näin. Mutta ihminen on laiska, eikä ponnistele hengellisyyteen itsensä kautta henkisen opiskelun käytävää, vaan laiskuudessaan on lähtenyt kumartamaan ja palvomaan hierarkkiseen systeemiin. Se on minusta surullista, sillä minusta se vie pois kokonaan hengellisyyden yhteydestä ja sen mahdollisuudesta, se on kuin luonnonlakien noudattamista, vahvemman oikeutta alistaa toinen, kuin eläimillä, jotka esim. ottavat siittämisen oikeuden vain itselleen ja muut urokset karkotetaan. Tällöin ihmisyyden oikeus henkisyyteen kadotetaan ja ajaudutaan seksuaalisuuden ohjaamaan ihmisyyteen.

On tärkeää, että opitaan käsittelemään mielen toimintoja ja erottamaan ikään kuin ne sanan yhteydestä, vaikka ne vaikuttavatkin tosiinsa, mutta erittelemällä saamme ymmärryksen niiden toimintaehdoista, eri todellisuuksista. Mielessä on sekä hyvän että pahan kokemus, negatiivinen ja positiivinen. Oppiakseen itsetuntemuksessaan näkemään tätä itsessä, se vaatii juuri psykoanalyysin teorian, itsen ja kohteen mielikuvassa, jossa mielikuva saadaan näkyviin ja ihminen oppii erittelemään omat mielikuvansa ja sanan tuoman näkemyksen. Tunteet voivat tulla erillisenä mielestä, eli ne eivät ole persoonallisuutta, vaan vuorovaikutuksesta syntyneitä.

Raija