Tänä jouluna
elän ystäväni kanssa erilaista Joulua. Hän on melkein kahdeksankymmentä vuotta,
ja ollut sairaalassa jonkin aikaa. Nyt hänellä on kuin jälkiäänitetty
menneisyys läsnä. On aika jolloin hän keskustelee kanssani tunteistaan läheisten
suhteen selkeästi itseään ja kokemuksiaan ilmaisten, mitkä ovat nyt läsnä ja
tapahtuvat nyt oikeasti. Ja on aika tässä tänä päivänä ajassa, jolloin hän elää
entisiä jouluja heidän kanssaan ja ovat hänelle totta nyt. Tunteet, joita ei
menneisyydessä ollut mahdollisuus käsitellä, nousevat nyt pintaan muistista. Hänen
menneisyysaikansa oli valtavan stressin alaista. Oma lapsi oli sairaalassa vain
alle kolmekymppisenä, ja joutui kolme kertaa kuoleman eteen elinsiirron vuoksi.
Oma äiti oli sairaalassa vanhuutensa vuoksi. Ja hän kulki kahden kaupungin
väliä heidän luonaan. Lisäksi hän otti ylimääräistä työkeikkaa saadakseen maksettua
lapsensa sairaalakulut. Entinen miehensä, joka oli varakas, ei suostunut maksamaan
kuluja lainkaan.
Tuo käsittelemättömien
asioiden kuorma kulkee tänä päivänä vahvasti ihmisten elämässä. Joka paikassa
kiristetään ja vaaditaan tehokkuutta, ihmisestä otetaan kaikki irti ja liikaa,
elämä tuhoutuu. Nämä kaikki maksaa maltaita yhteiskunnalle sairastuvuutena.
Eilen joku
kirjoitti ”tunneajattelun” vaaroista, paljon media-aikaa saava henkilö. Mieli ja tunteet on asia, jossa on
pelattu terminologialla vuosisatoja. Sekoittamalla ja uusimalla termejä saadaan
hämärrettyä vastuuta ja loogisuutta ihmisyyden toiminnan ehdoista, ja vallan
väärinkäyttö mahdollistuu. Jos tunteet alkavat ajatella, ollaan sillä tiellä,
jossa tunteiden arvo on noussut merkitykseltään toiseksi kuin tunteiden
tarkoitus ja merkitys on ihmisyydelle, tuoda viesti kokemuksesta. Jos kokemus
alkaa elää omaehtoisesti, tuottaen niistä ajatuksia, ideologiat muuttuvat
itsetarkoitukseksi. Kun ihmisen valta mahdollistetaan mihin tahansa ja
tuotetaan niistä teoriat, on kyseenalaistettu ihmisarvo.
Ystävässäni
näen, että liian suuri vastuu, velvollisuuden hoito ja ajan riisto on vienyt
häneltä oikeuden käsitellä omia tunteitaan, ehkä hän ei pystynyt, mutta hänet
tuntien tiedän, että hän osaa käsitellä tunteitaan. Niin monet ihmiset joutuvat
työssä, perheissä, ystävien kesken menettämään oikeutensa ihmisyyteen.
Näen monia
ihmisten luokituksia ja persoonallisuusteorioita väkivallan seurauksena, jossa
vallan väärin käytöllä on luotu persoonallisuus. (persoonallisuudella tarkoitan
yksilöllisesti kehittynyttä) Tämä on minulle Kristinuskon vastaista. Niin monta
kertaa kuulen haukuttavan ihmistä, jota kidutetaan ja kiusataan, syyllistäen
häntä häiriköinnistä muita kohtaan. Kun ei suostu kidutukseen.
Toivotan
kaikille rauhallista Joulua!
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti