MERKITYKSIEN SYNNYSTÄ

Monessa psykologisessa näkemyksessä teoretisoidaan, että merkitykset syntyvät tietoisena kun sanojen arvot alkavat selkiytyä, ja ne liittyvät tapahtumakontekstiin. Merkitykset katoavat, jos niille ei anneta arvoa, eikä niitä kuulla eikä nähdä. Elämän ehkäpä tärkein arvo on kunnioitus. Sen on äitini opettanut minulle sydänjuuria myöten. Siitä ensimmäisestä katseesta, mikä syntyy lapsen ja äidin välille. Sellaista herkkyyttä ja vilpittömyyttä ei synny kaikissa suhteissa, ja ehkä se tulee esille parhaiten rakastumisessa.

Kunnioitukseni on kulkenut kehossani, sanakieli on ollut hitaampi, enemmän opittujen sanojen meri. Mutta kiusallista on ollut se, että kehokieleen on pesiytynyt myös häpeä. Ei ole ollut helppoa jälleen luottaa toisiin ihmisiin, kun on pettynyt niiden tekoihin. Olen pyrkinyt kunnioittamaan ja myötäelämään toista ihmistä ja hänen kokemuksiaan. Yhden ilkeän sanomisen muistan rakkausavioliitostani, jota häpeän näin jälkikäteen. Sanoin miehelleni, etteivät ehkä työtoverit huomioikaan häntä lapsen syntymän johdosta, kuten hän odotti, ja muut oli huomioitu. No yksi kerta, ja kaksikymmentä vuotta, tiedostamatta olen tietysti voinut loukata häntä. Vaikeinta on ollut se, kun on itse kunnioittanut ja ei ole saanut sitä toiselta itselle. Se on taas tuonut häpeää sille joka ei ole kunnioittanut, mutta myös kohteelle. Jokseenkin ajattelen, että häpeä on kaksisuuntainen, sitä saa sekä itseltä että toiselta, minulle kumpikin on yhtä merkityksellinen, koska olen suuren sisarusparven lapsi.

Kaikkein syväsyntyisin ihmisen merkityksen synnyssä on unet. Ne ovat osa sitä kehitystä, jossa emme tietoisesti operoi. Merkitykselle tulee antaa aikaa, eli unien pitää olla suojattua riittävästi, että mieli ehtii työskennellä alitajuisen kanssa niin, että valmius merkityksen kohtaamiseen on olemassa ja tunteet voivat tulla. Jos ihmisellä on huolia liikaa, ne voivat viedä unelta mahdollisuuden, kuten tavat ja normitkin. Joku huuhaa setä sanoi joku aika sitten, että on tekosyy olla nousematta viideltä aamulla juoksemaan. Tällöin hän toimi velvollisuuden alaisena ja antoi normin pakottaa häntä. No toivottavasti hän meni ajoissa nukkumaan eikä varastanut uniaikaa.

Merkitys vaatii kypsymisen, että se voi tulla ihmisen alitajuntaan käsittelyyn, siis tietoiseen mielen osaan. Minä siis erotan ihmisen mielessä tiedostamattoman ja alitajunnan. Tiedostamattomasta tulevat unet ovat useimmiten mielen omaehtoista hoivaa, joka edesauttaa ihmistä kohtaamaan mielen sisältöjä, ottamaan vastaan tunteita ja käsittelemään niitä.

Raija