Rakkaus puhuttelee ihmistä, se vie ihmistä, se ohjaa valtavia asioita, se on ihmisen
voimavara. Vaikka lääketiede on jo tehnyt rakkaudesta diagnoosin, me ihmiset
uskomme siihen. Se on voimaa, mikä kuljettaa yli vuorien, sen nimeen vannotaan,
se avaa sydämiä, se on meille kaikki. Joku on sanonut, että rakkaus on
Jumalasta. Itsekin rakastuneena tiedän, että se on voima mikä tulee, se laittaa
arvot uusiksi, ja sen edessä haluaa olla nöyrä ja rakentaa.
Nuorena
rakkaus on paljon kehollista, ihastumme ja miellymme toisiimme ulkoisesti
havaitun perusteella. Niin alkaa rakkaus myös aikuisella, mutta aikuisena se
syvenee tunteisiin, jotka ovat voimallisia. Nuoren rakkaus on toiminnallista. Nuorena rakkaudessa on epävarmuutta, pelkoa luottamuksesta ja mustasukkaisuutta, vanhempana luottamus on vahvaa, ja rakkauden voima on luja kuin kallio. Alkuun aistimukset on aikuisenkin rakastumisessa, mutta sen prinsiipit ulottuvat syvätunteisiin, jotka
antavat voimaa, joka kantaa uskoon sen jumalallisuudesta.
On
vaikuttavaa ajatella, että ihminen voisi kokea Jumalan kosketusta. Kuka
Jumalaan uskoo, sen vaikutus on valtaisa.
Jos rakkaus
lujittaa tahtoa, sen voima uskollisuuteen, sopimuksiin ja tekoihin on taivaita
hipova. Sitä kannattaa varjella, se vie meitä eteenpäin ja antaa uskoa
tulevaisuuteen. Rakkaus ei ole vain tunne, se on voima.
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti