Lapsen
imettämisestä julkisella paikalla nousee silloin tällöin kohu. Nyt se tuli
esiin Jyväskylässä huoltoaseman kahviossa. On huolestuttavaa, että normaalit asiat
ärsyttävät ihmisiä. Eivät eläimetkään mene piiloon imetyspuuhissaan. Tällä
kertaa kyse oli toisen naisen ärsyyntymisestä, imettämisen näkemisestä. Milloin
naisesta tuli häpeän kohde ja projisoiko ärsyyntynyt nainen omat kokemuksensa
äitiin? Ehkä kysymys on laajuudessaan naisen seksualisoimisesta, hän ei ole
enää ihmisoikeuksin varustettu ihminen, vaan kohde, johon ladataan odotuksia.
Usein imettämisestä ärsyyntyvät miehet, jotka eivät osaa pitää seksuaalisia
yllykkeitään kurissa.
Seksuaalisten
yllykkeiden jatkuva ruokkiminen on ehkä suurin syy siihen, ettei näitä pystytä
hillitsemään. Taustalla on sekä tunteiden hoitamattomuus, että jatkuva
elämysten virta tajuntaan ulkoisista lähteistä. Jos ja kun tietoisuus on
väkivalloin syötetty opiksi, jossa pakko hallitsee, myös aistimusten
elämyksellisyys ja seksualisoituminen vahvistuvat aistimuksissa. Ihmisestä
tulee yliaistimusten orja, yllykkeiden toimeenpanija. Vastuu siirretään
yksilölle, nämä pitäisi hallita, mutta pelon ajama ja ylimielisyyden ahtaama
mieli ei ole hallittavissa, ja siksi yksilön vastuu on liioiteltua. Oppeihin
pitää saada puuttua.
Äitiyden
halveksuntaa ja ylimielisyyttä on myös äitiyden vallan ylikorostaminen. Joku
julkkis julisti mediassa kuinka hän vaatii lapsiltaan täydellistä peräänantamattomuutta
harrastuksien toteuttamisessa ja ehdottomasti aina kun ne ovat kohdalla, vaikka
pakottamalla. Tämä kuvitelma, että ehdottomuus tuottaisi periksi
antamattomuutta, on järjetön. Se tuottaa tuskaa lapselle, jonka hän voi purkaa
pakkomielteenä joskus ulos. Äidin toiveiden toteutuminen lapsen kautta tuottaa
loppuun palaneita lapsia, jotka suorittavat elämää. Lapsen into on ainoa oikea
lähestymistapa, joka tuottaa hedelmää ja toimintaa, myös periksi
antamattomuutta, silloin kun se on viisasta. Edm. pakottaminen lapsiin
kohdistuneina pitäisi johtaa lastensuojelun puuttumiseen, se on väkivaltaa.
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti