Päivi
Räsäsen tapauksessa punnitaan sanavapauden arvoa. Niinistö ärähti, kun Hesari
ohjeisti häntä toimimaan hallituksen alaisena. Itse olen menettänyt
puheoikeuteni 50 vuotta sitten, pyytänyt apua presidenttiä myöten ja monista
virkakohteista. Ketään ei kiinnosta, apua ei ole tullut. Ei se toinen ihminen
kiinnosta. Sama arvo itselle ja toiselle ei näytä olevan kovinkaan tärkeä.
Tiedän, että
käytän hyvin kriittistä kieltä itse, suutuspäissäni ainakin kerran 50 vuodessa,
käytän räikeää tekstiä, jos minua halveksitaan. Anteeksianto on kaukana ja jos
halveksunta on kestänyt 50 vuotta, eikä siihen ole tullut muutosta.
Räsäsen
tapauksessa minua ihmetyttää se kieli, jolla hän asia lähestyy. Ymmärrykseni
mukaan hän on sanonut, että homous on syntiä ja se lukee Raamatussa. Asia on
hyvin ongelmallinen. Kun lausutaan sana syntiä, se syyllistää ja tuo häpeää
useimmille. Itse käyttäisin käsitettä, kasvatus- ja opetusvirhe, mikä voi sekin
syyllistää. En tuomitse Päiviä, vaan voisin jopa keskustella hänen kanssaan,
miksi homous olisi syntiä. Kun itse huomasin n. 50 vuotta sitten, että psyyken
kehitys voi väkivallasta puolustautumisessa tulla ihmisyydessä ainoastaan
ruumiilliseksi, ymmärsin sanan kielen tärkeyden ymmärtää asioita. Ihmiskuvastani
kirjoitin kirjan, jossa kuvaan tätä kehitystä, mutta se ei kiinnostanut ketään,
sillä meidät on kasvatettu ja opetettu tutkimaan ihmisyyttä vain
persoonallisuuden kautta, syntisenä ja moralismin avulla. Jeesus kuitenkin
opetti väkivallasta luopumiseen. Hänen ihmiskuvassaan on vain usko Jumalaan,
ensimmäinen käsky, teot ja käyttäytyminen Raamatussa on kulttuurin tulosta.
Sanojen
merkityksen eli semiotiikan katoaminen ja häiriintyminen monista eri syistä on
usein erimielisyyden takana. Eri sisältöiset opit, erilaiset ihmisen
kehitykset, eriarvoisuus, olosuhteiden vaikutukset, mielikuvien liiallisuus,
mielen valta, tunteiden valta, ja sanakielen väärin käyttö valtana kasvattaa
ymmärtämisen riskiä.
Syyllistäminen
on yksi vahvimmista mielen psyykkiseen puolustukseen saattamisessa. Tällöin
mieli ja tunteet aktivoituvat niin vahvaksi, että siinä olevat mielikuvat
vahvistuvat niin voimakkaasti, ettei yksilö pääse enää kiinni sanan
merkitykseen. Erot alkavat hiertää ihmisten välillä, eikä ymmärrystä synny
tunteiden ymmärtämiseen, anteeksiantoon, asioihin jne. Tässä näkyy vallan
väärinkäyttö. Kun tilanne jatkuu ja jatkuu, on yksilön elämä suojaamatonta
iskuilta, eikä hän pääse vakautumaan, rauhoittumaan eikä oppiminen onnistu.
Tässä kohtaa on turha puhua yksilön psyyken kyvystä hallita itseään ja itsensä
hyväksymisestä, pelko, kauhu ja väkivalta vie kyvyn itsensä havaitsemiseen.
Syyllistäminen
ja häpäiseminen on keino pitää valtaa toiseen nähden, ylimielisyyttä. Tässä
kohtaa on hyvä muistaa kuinka naiset, joita raiskataan uskonnollisten oppien
mukaan, ovat syyllisiä, nainen, joka kävelee kadulla, on syyllinen raiskaukseen
jne. Jatkuvasti epäilyksen alaisemiseksi joutuminen erottaa meidät sanakielestä.
Kun ruumiillista kulttuuria syötetään markkinataloudessa vastuuttomasti yllykkeisiin,
mikä on usein seksuaalisuutta, emme pääse tuntemaan itseämme.
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti