perjantai 8. helmikuuta 2019

USKON VAARAT



Minulle uskonnot ovat elämän kertomusta, kulttuurisia tapoja, usko taas on lujaa luottamusta Jumalaan, mutta ennen kaikkea oppimisjärjestelmä ihmisyydestä. Pidän vaarallisena uskoa, jossa ihmisen henkisyys laiskistetaan uskomaan ja toistamaan jonkun sanomisia, järjestelmiä, rituaalia, ja opetetaan palvontaa sekä kirjoitettuja asioita uskon totuutena. Minulle ensisijaisesti Jumala on elävä yhteys korkeampaan henkisyyteen, jossa yksilö joutuu tekemään työtä oppiakseen ymmärtämään ihmisyyttä sen eri puolissa. Uskonnoissa se voi juuttua historiaan, ja toistaa niitä. Kuitenkin pidän tärkeänä, että jokaisen uskon kokemusta kunnioitetaan, koska se on ihmisyyden tietoisuuden ja tiedostamattoman etsimisen matka löytää syvintä henkisyyden olevaisuutta itsestään.

Monesti kuulee sanottavan, että Jeesus oli kommunisti, joka halusi jakaa tasaisesti kaikki omaisuuden toisilleen. Se on yksinkertaistamista, ja materialistin toiveuni, saada ahneudelle oikeudet. Usko on henkisyyttä, jossa ihmisen on kilvoiteltava kohti korkeampaa tietoisuuden tasoa hyvyydestä ja tehdä työtä elämän suojelemiseksi sekä ihmisyydessä, että luonnossa.

Jos Jeesus oli kommunisti, voi sanoa, että sosialismi on ottanut kaikkivaltiaan roolin hallita ja alistaa ihmisiä järjestelmän ikeeseen. Siinä mielessä sosialismi tuhoaa ihmisen henkisen kehityksen ryövätessään oikeudet yksilöllisyyteen ja henkisyyteen.

En pidä myöskään Freudilaisuutta ihmisen kehityksen kannalta hyvänä. Joskus luin, mikäli sen oikein muistan, että kirkko on tavallaan hyväksynyt Freudilaisen ihmiskäsityksen ja katsonut sen kuuluvan kristillisyyteen. Uskon Jeesuksen opetukseen väkivallattomuudesta. Seksuaalisuus, joka on johdettu väkivallan kautta ja/tai syntynyt vain lihasliikkeiden voimasta, alkaa ohjata ihmisen valintoja, ei henkisyys. Pidän tärkeänä, että ihmisyyden ydin, syvät mielen tasot, jotka jo kohtukaudella alkoivat nähdä unia, ja loivat pohjan oppimiselle mielikuvien syntymänä, on perustellumpaa kuin kehosta syntyneet liikkeen tuottamat aistimusmielihyvät. Tunteiden kehittyminen ja sielun ominaisuudet ovat monitasoisia, jossa sielu on henkisyydelle oleellista. Seksuaalisuudessa nautinnon täydellisyys on kuin yhteys jumalallisuuteen ihmisyydessä, tavoitamme siinä toisen ihmisen, ja yhteys synnyttää yhteyden, jossa kaksi tuntee toisen yhdeksi lihaksi. Kirjassa ”Taivaallista seksiä” avataan tätä näkemystä.

Ihmisen kokonaisuus häviää, mikäli hän on ainoastaan sanan alaisuudessa, ja elää tottelevaisuus uskossa. Vaikka uskossa voimme uskoa Jumalaan ja luottaa häneen, se ei ole maailman tapojen toistamista, vaan elävää yhteyttä omaan henkisyyteen, jossa Jumala tekee työtään, kun otamme sen vastaan.

Raija

Psychenet sivuilta määritelmää:
Jumalasta ja kolminaisuusopista
Rodney Bomford aloittaa artikkelinsa selittämällä Ignacio Matte Blancon ajatusta mielen viidestä kerroksesta. Ensimmäisellä kerroksella toimii käytännöllinen (aristoteelinen) logiikka, kun taas viidettä kerrosta hallitsee tiedostamattoman alaan kuuluva symmetrinen logiikka, joka äärimmillään samaistaa kaiken kaikkeen. Väliin jäävät kerrokset yhdistelevät kahta logiikkaa erilaisissa suhteissa. Jokaisen kerroksen synnyttämällä diskurssilla on tietyt ominaispiirteensä: ensimmäisellä tosiasiaväitteet, toisella vertaus, kolmannella symboli ja metafora, neljännellä paradoksi ja ristiriita ja viidennellä mystisen mietiskelyn hiljaisuus.
Bomfordin mukaan kerrokset valottavat teologista tutkimusta. Tosiasiadiskurssi kertoo Jumalasta vähän jos lainkaan, kun taas viides kerros ei muuta ilmaisekaan. Keskikerroksilta löytyy metaforinen ja symbolinen kristillinen kertomus luomisesta Jeesuksen uudelleensyntymiseen, elämään, kuolemaan, ylösnousemukseen ja lopulta maailmanloppuun. Kolmannen tason kertomuksen teologiset pohdinnat ovat johtaneet ilmeisen rationaalisten mutta lopulta itsessään ristiriitaisten kolminaisuuden ja uudelleensyntymisen paradokseihin. Lopuksi kirjoittaja vertailee merkittävän keskiaikaisen teologin ja vastakohtaisuuksien olemuksen tutkijan Nicholaus Cusanuksen ajatuksia Matte Blancon symmetrisen logiikan teoriaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti