VALHEIDEN JÄLJILLÄ

Jossakin urheilu-uutisessa kommentoija sanoi, että ihmisen taipumus on aina huijata, ikään kuin totuutena, mihin ei voi vaikuttaa. Valhetta vastaan on aina taisteltava ja etsittävä totuutta. Se on niin tieteen kuin Kristinopinkin ydintehtävää, mikä yleisesti hyväksytään.

Eläinten maailmassa eläin suojautuu ja puolustautuu muuttamalla esimerkiksi väriään. Mutta niin on myös ihmisten kesken. Puolustaessaan omaa valtaansa, kunniaansa, ja saadakseen hyväksyntää, ihminen on valmis luomaan valheen, millä saavuttaa tämän. Ikään kuin totuus sisältääkin valheen valmiiksi, ja sen synnyttää järjetön tuomitseva moraali ja arvottaminen tai pelot selviytymisestä, jossa hyväksyntä on kiinni vallan antamasta asemasta. Moraali ihmisellä on erilainen kuin eläinten suojautuminen, sillä sen on luonut kulttuuri.

Ahneus on ominaisuus, jolla pyritään tavoitteisiin. Ahneus on osittain myös selviytymistä ja puolustautumista, mutta kuten hyvin tiedämme, ihminen ahnehtii enemmän kuin hänellä olisi tarvetta elämänsä toteuttamiseen. Siihen kytkeytyy vallanhimo.

Tilanne tekee varkaan, sanotaan. Siinäkin on usein kysymys suojautumisesta ja selviytymisestä, mutta myös todellisesta ahneudesta saavuttaa jotakin mitä ainakin kuvittelee tarvitsevansa. Ikävää on huomata se, että esim. huumeiden käyttäjät varastavat ja valehtelevat, koska he todella tarvitsevat huumetta, johon ovat tulleet riippuvaiseksi. Sitä aina ihmettelen, miten tuo mielihyväkokemus on kadonnut niin monelta, että se on korvattava aineilla. Moni sanoo, että vasta sitten tietää mitä on mielihyvä. Toisaalta olen kuullut tupakoitsijan sanovan, en halua elää pitkää elämää.

Tarinoihin sisältyy paljon valheita. Ilkeys ja valta yhdessä ovat vaarallinen yhdistelmä. Hierarkkiset rakenteet lakeina, mutta myös valtataisteluista syntyvinä luovat tarinoita, joilla on enemmän pyrkimys valtaan kuin totuuteen, vähemmän hyväksyntään ja inhimillisyyteen, kuten ihmisoikeuksiin. Monet uskonnot ovat erittäin vaarallisia ihmisen kehitykselle. Jumaluuskokemus näyttäisi olevan tyypillisempää miehelle kuin naiselle, siksi kouluttaisin enemmän miehiä, koska he tuhoavat enemmän maailmaa. Koulutus sinällään ei auta, jos sitä ei kehitetä syvemmin ja laajemmin ymmärtämään ihmisyyttä.

Miksi sitten ihminen sitoutuu valheelliseen mielikuvaan, joka on luotu joko yksilöiden toimesta tai yhteisön rakentamana. Taustalla on moraalista valtaa kontrolloida toisia, mutta osittain myös ihannetta, jota halutaan suojella ja säilyttää. Ihminen voi rakastua omaan rakastumiseensa, tunteeseen, mutta hän voi rakastua myös valheelliseen tarinaan, jos se tuo toivoa.

Raija