torstai 8. helmikuuta 2018

KATEUDEN VALLASSA




Kateus on perisynti, mutta auttaako siitä tuomitseminen. Ehkä olisi parempi tutustua tunteeseen nimeltä kateus. Syntyykö se vertailujen jälkiseurauksena, ja opittuna asiana, jos nyt ylipäätänsä tunnetta voi oppia synnyttämään, jotkut sanovat että pystyvät. Aitona ja vilpittömänä tunteen soisi olevan syntyperäistä, itsestä tullutta ja parhaimmillaan tietoiseksi tullutta.

Eräs psykologian opettajani sanoi kerran, että kaikkein vahvin ja vaikuttavin tunne syntyy seksuaalisuuden kokemuksessa. Jos nainen kokee toisen naisen seksuaalisesti viehättävämmäksi ja haluttavammaksi, kateus on valmis, puna nousee poskipäille, viha leiskahtaa liekkeihin ja tuo kilpailija on tuhottava. Jokainen on varmasti kokenut, kuinka nuorena ja viehättävänä sai paljon kateutta osakseen. Miehille pystyvyys on kilpailun alla.

Mutta sitten on niin, että tuo viehättävyys on geeneihin kirjoitettu naisilla, ja miehillä voimain näyttönä. Se on koko seksuaalisuuden ydintä, tulla haluttavaksi. Kauniin naisen ei ole helppoa olla halun kohteena, miehet käyvät brutaalisti kiinni, himoitsevat ja kopeloivat. On vaikeaa myös keskellä tanssilattiaa alkaa räyhäämään, näpit irti. Olen minä joskus jättänyt keskelle lattiaa ja läimäyttänyt kunnolla.

Miten sitten arvot ja asenteet ruokkivat tai lisäävät kateutta. Eikö juuri palvottu urheilija ole tyypillinen kateuden kohde? Kateuden taustalta löytyy monenlaisia asioita.

Nuorena olin nätti tyttö, kuten me kaikki nuorena. Muistan selkeästi ne ilmeet, jotka syntyivät ensimmäisissä kohtaamisissa, vihan ja kateuden leiskumiset. Mutta ei suinkaan kaikilla, vain toisilla. Siitä voisi päätellä ihmisen itsetunnon tilaa. Kateuden kohteeksi joutuu erityisesti vilpitön henkilö, suorastaan jumalallisen lähteen ilmentymä. Siksi roolit ovat erittäin tärkeä suoja tällä kateuden kentällä. Vilpittömyys on uhka valtaan pyrkivälle.

Raija

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti