Kaikissa
työpisteissä joissa olen työskennellyt, on johtamistyylinä ollut
mielipidekyselyt. Ehkäpä juuri siksi olen hakeutunut johtamiskoulutukseen ja
myöhemmin työnohjaus koulutukseen, koska se johtaminen on vienyt enemmän
luuloihin kuin työtehtävän osaamistarkasteluihin. Johtamiskoulutuksessa
painotetaan tunne-, mielipide-, ja asiajohtamista.
Mielipiteet
johtajana on mitä kyseenalaisin menetelmä. Tällöin mielivalta hallitsee
tietämistä ja havaintoja. Mielipiteen taustalta löytyvät mieltymykset, ihailut,
inhot tmv. mielen kokemukset. Jos tarkkailtu henkilö on osaava, kaunis, älykäs,
innovatiivinen, sosiaalinen, iloinen tmv. hän joutuu kateuden alle.
Negatiiviset tunteet alkavat piirtyä havainnointiin, mielipiteet vellovat
kartuttaen asenteita ja hän joutuu mielivallan alle.
Tunnejohtajat
saavat tunteet vyörymään eikä vuorovaikutus enää onnistu, vaan mielikuvat sinkoilevat
minne sattuu. Tunteiden hallitessa itsehallinta ei onnistu, vaan tunteet
synnyttävät valtoimenaan irrationaalisia mielikuvia, usein sivuseikoista ja
kokonaisuus katoaa. Vuorovaikutuksen tarkoitus on suoda mielipideoikeus, mutta
sisältöön tulee rakentua toiminnan tarkoitus ihmisyyttä unohtamatta.
Asiajohtamisessa
saadaan yleensä työnkuva näkyville kokonaisuutena.
Työnohjaus
on nykypäivänä suosittua, eikä ihme. Työnohjauksella voidaan saada tunteet kuriin
ja mielipiteet aisoihin. Työnohjauksessa opitaan hallitsemaan tunneryöppyjä,
rakentamaan mielikuvista sinkoavia kuvia muistissa järjestykseen, sallien
silti tunteet, ja hyväksyen ne.
Olen paljon
miettinyt Kristinuskon Jumala käsitystä ja työnohjauksen vaikutusta mieleen. Jumalaa
rukoillessa ihminen asettaa mielikuvansa tarkastelun kohteeksi ja pyytää
Jumalaa selventämään sitä, että oikea ratkaisu löytyisi, vaikka itse asiassa itse
sen selventää, luulisin. Niin myös työnohjauksessa yksilö tarkastelee omaa mielikuvaansa
ja etsii menetelmien avulla loogisempaa järjestystä, mikä palvelee työnkuvaa. Monien
ja monien erilaisten harjoitusten jälkeen hahmo alkaa syntyä, ja henkilö kykenee
rationaaliseen asioiden käsittelyihin.
Tunteet ovat
useimmiten vaikeimpia käsiteltävistä asioista. Miten pitäisi suhtautua hyökkääviin
panettelijoihin, alistajiin ja takinkääntäjiin. Tärkeintä on saada henkilö
luottamaan omiin näkemyksiin, saada mieli reaktioissaan rauhalliseksi, ettei se
palkitse panettelijaa.
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti