TYÖNTEKIJÄN UHRAAMINEN

Ihmisten johtaminen ei ole helppoa, ja se vaatii sekä syvempää kokemusta ihmisyydestä, että johtamiskoulutusta. Tampereen kaupungin työntekijöistä 14 % kokee kiusaamista työpaikalla kuntakyselyn mukaan, tilasto on viime vuodelta. Se on korkea luku. Suurin ongelma ihmisten vallan väärinkäytöksen myötä on se, että kunnalla johtajiksi noustaan poliittisin perustein, lähtökohtana, tämä minulle, tämä sinulle. Johtamiskoulutusta ei ole vaadittu. Siksi yhteisökäyttäytymisessä vallitsee mututuntumat, joiden seurauksena uhraamisen kriteerit täyttyvät.

Yhteisökäyttäytymisen ehkä laajimmalle levittäytynyt on tarina Jeesuksesta. Hän joutui ottamaan kaikkien synnit kannettavakseen. Jotensakin on brutaalia, että tätä pidetään jopa kunnioitettavana  sekä hyveenä, kun hän uhrautuu toisten syntien puolesta, ja se on jumalallisuutta. Minun Jumalani ei uhraa. Tämä uhraamismielikuva-asetelma on yhä johtavampi näkemys yhteisöperiaatteissa oikeudenmukaisuudesta ja oikeasta käyttäytymisestä. Tätä kutsutaan johtamiskoulutuksessa mielipidejohtamiseksi. 

Mielipidejohtamisessa on usein kaksi tai kolme, jopa yksikin johdattelemassa joukkoa. Näille on tyypillistä juuri uhraaminen, mielet vaeltelevat satunnaisesti vaatimusten mukaan, ja pinnalle nousee hyvät ja huonot jakoineen ja asetelmineen.

Työn hyvin suorittaminen perustuu työnkuvaan, johon myös johtamisen tulisi perustua.  Kun mielet johtavat, uhraaminen on todennäköistä. Se on vallan ydintä, ja kun se annetaan työntekijälle, hän näkee heikkoutta toisessa, ja voimaa itsessään. Se on kuin Jumalaksi ryhtymistä ja syntymistä, suureksi ja mahtavaksi. Uskon, että työpaikoilla syntyy mielenterveysongelmia enemmän juuri toisten vartioinnista ja luulojen toteutumasta, kuin häirikköteema yksilöllä esiintyvästä ongelmasta, mikä yleistyy näkemyksissä. Osittain tämän taustalla on työterveyshuollon vaikutus työyhteisöön, medicalisoituminen, mutta myös johtamisesta on syntynyt ongelma, jossa mielipiteet ja tunteet ovat vallalla.

Mielen ominaisuus ja ongelma on käänteisyyden ilmiö. Kun kokee oman mielen kauniiksi, kääntää rumaksi ulkopuolella olevan, kun kokee itsensä viisaaksi, kokee toisen tyhmäksi jne. Mieli on huono johtaja. Kaikilla ei tietenkään ole mieli käänteistä, he ovat kasvattaneet itsensä hyvin havaitseviksi, eivätkä omin ajatuksin muuta ja kerro todellisuutta toisten ajatuksina, muuta kuulemaansa ja näkemäänsä. On myös ihmisiä, joilla ei mieltä ole, ei ole tahtoa eikä halua, ja niin mieli ei pääse vaikuttamaan. Itselläni on aikakausia, jolloin mieli sai toimia ja jolloin ei. Tunnistan herkästi mielen toimintaa, eikä se minusta ole kovinkaan hyveellistä.

Raija