torstai 28. toukokuuta 2015
MAHDOTON RAKKAUS
Todella ärsyttävää ja totta, että kuudenkympin jälkeen alkaa nimimuisti kadota. Muistan kasvatustieteessä kohdanneeni sanan, mikä sisältää nk. messias-syndooman, suurten odotusten ongelman, joka viittaa Jeesuksen identiteettiin. Etsin kaikkia vanhoja kirjoituksiani, koska muistan tästä joskus kirjoittaneeni, mutta en löytänyt sitä. Kirjoitan tästä nyt, vaikka en olekaan varma, onko messias oikea sana.
Eräässä eronneiden naisryhmässä joku kertoi, kuinka hän oli joutunut eroamaan miehestään, jota hän rakasti syvästi, ja joka rakasti myös häntä syvästi. Rakkaus aikuisten välillä oli siis hyvää. Mutta lapsia mies kohteli kaltoin, väheksyvästi ja epäkunnioittavasti, joten vaimo ei kestänyt sitä, vaan päätyi eroon. Rakkaus ei riittänyt.
Kun meissä on nk. minuudessa lapsi, aikuinen sekä yliminä, näissä on erilaiset kyvyt tulla esiin. Jos lasta on kohdeltu lapsuudessa ikä tasoaan vastaamattomasti tai muutoin kaltoin, odotettu liikaa,(messias-syndooma), lapsen sisäinen luova puoli ei välttämättä pääse esiin. Lapsi sulkee tämän, kieltää ja häpeää sitä, koska sitä ei hyväksytä vanhempien taholta. Niin tämänkin perheen isä hylki lapsiaan, koska oma sisäinen lapsi ei ollut tullut hyväksytyksi, avoimena ja itseään ilmaisevana, vaan järjen jättiläisenä, koska perheessä oli sanakieli liian vahvana pakottaen uskomaan. Isä oli jäänyt odotusten loukkuun ainoana poikana, eikä narsismi ollut kaukana hänen toimissaan. Ikään kuin mies oli jäänyt aikuisuuden pakkopaitaan, eikä vuoropuhelua syntynyt sisäisen lapsen kanssa, jota hän olisi kohtaamisessa tarvinnut, saavuttaakseen ihmettelevän, ihastelevan ja kunnioittavan suhteen lapsiinsa.
Itseasiassa olen sitä mieltä, että avioliitossa ja perheessä tasavertaisuus on ehdottoman tärkeä asia, mutta se ei tarkoita tasapäisyyttä, vaan kullekin ihmisoikeuksia. Kunnioituksen avulla perheen jäsenet tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi omana itsenään, eivätkä odotukset vie sisäistä minuutta piiloon. Tämä messias-ongelma on erityisesti perheessä pojilla, joilta odotetaan liikaa. Ja toisaalta, samaisia ongelmia voi syntyä miehen ja naisen välille, jos mies on yliarvostettu ja perheen pää tai päinvastoin vaimo. Perheen jäsenet jäävät roolin vankilaan, avoimuus kärsii ja viaton lapsi voi tukehtua, yliminästä voi tulla liian ankara, eikä aikuinen osaa huomioida kaikkia puoliaan. Kunnioitus on parhaimpia asioita kasvatuksen arvoissa ohjenuorana, se suojaa rakkautta, ja pitää myös rajat kunnossa, itsenäisyyden kunkin oikeutena, itsemääräytymisen ja itseilmaisun omana itsenään.
Raija
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti