AGGRESSION VOIMAT JA MIEHEN SEKSUAALISUUS

Aggressio nähdään usein positiivisena voimana, mutta aggressio suuntautuu useimmiten ulospäin vihamielisyytenä. En ole löytänyt teoriaa sen synnynnäisestä syntymekanismista, enkä usko näihin geeniteorioihin aukottomasti. Itse olen päätellyt, tehnyt hypoteesin, että aggression alkulähde on syntymässä. Sikiö joutuu synnytyskanavaan, puristus tuottaa alkuahdistuksen, ja vapauduttuaan kanavasta parkaisu on alkuahdistusta, menetetty paratiisi kohdun lempeästä lapsivedestä, ensiaggressio syntyy ahdistuksen vastareaktiona.. Aggressiota aiheuttaa myös kilpailu yhteisöjäsenyydessä, siellä syrjäyttäminen, hylkääminen ja pettäminen, luottamuksen ja turvan menetys.

Aggressiivisuus jaetaan sekä passiviseen että aktiiviseen.

Syntymätraumassa sikiö käyttää lihasvoimaa tullakseen ulos puristusahdistuksesta jännittämällä lihakset osaamallaan lihastoiminnolla liikeellä, työntäen niillä itseään ulospäin ja ehkä siksi juuri aggressio suuntautuu ulospäin sen alkuperäisen vaiston vuoksi.

Aggression ylistäminen henkiinjäämistaistelun perusvoimana tulee kyseenalaistaa. Kaiken selittäväksi voimaksi ei tarvitse hyväksyä geenejä, niiden välissä on jotakin, joka laittaa ne liikeelle ja aktivoi geenin. Onko se lihakseen ahdistuksesta syntynyt vastareaktio lihasmuistiin jääneenä, sitä kysyisin? Mutta kysysisin myös sen inhimillisyyden perään ja voimaan, joka on kehittynyt kohtuaikana, mielekkyys.

Uskon, että mielekkyys on voima, joka saa meidät parempiin suorituksiin ja kokonaisvaltaisempaan kokemukseen. Jos koemme kokemuksessamme mielekkyyden, se tuo aistimukseemme elävämmän aistimuksen kuin ahdistuksen jälkeinen, siellä on takana yhdeksan kuukauden harjoittelu, vapaudessa aistiminen.

Intohimo on aina määritelmä, jossa päämäärä on vapaa, mutta se voi lähteä sekä aistimusten, että ahdistusvaistojen ajamana tai vapaudesta, intohimo voi suuntautua äärikokemuksiin kehossa, mutta myös vapauden saavutuksiin, ja huipentumana voi olla esim. seksuaalinen vapautuminen, taivas aukenee, kun keho menettää kokemuksessa tuntonsa, ikään kuin valmiiksi hengitetty kohtukokemus, äidin hengittämä.

Moni uskoo, että miehen seksuaalisuus on aggressiosta syntynyttä, kykyisyys, ja siksi sinne on pesiytynyt paljon väkivaltaa. Kykyisyys on kuitenkin huomattavasti vahvempaa juuri vapaudessa ja mielekkyydessä kohdata kumppani, vuorovaikutuksen ilossa aistia toista vapaasti ilman pakkoroolia väkinäisesti kehossa, jossa on edetty minuudessa tunnetasolle, ilon löytymiseen. Sen pohja on paratiisikokemuksessa eikä aggressiossa, sen nautinto on aistimuksen vapaudessa.

Raija