Erilaisia
mieliä on yhtä paljon kuin ihmisiä. Jonkin verran psykologian tutkimuksissa on
saatu selvyyttä ja samankaltaisuutta esiintyy. Joillekin sanakieli nousee
johtavaan asemaan, toisille ne ovat kuvia, joku ihailee kauneutta, ja monille
aggressio nostaa kielteiset näkemykset pintaan. Mieli ei ole helpoimmin
hallittavia itseydessä. Kun ihailemme jotakin asiaa, kielteinen kommentti voi
nostaa pintaan aggression. Rakastuminen itseen ja ihailu on tuttua Narkissos
myytistä. Joskus jopa tuntuu, että ilman
mieltä elämä on helpompaa ja selkeämpää, mieli voi olla vankila.
Joukkokäyttäytyminen
on ongelmallista. Ihminen on heikko yksin ja joukon hyväksyntä antaa voimaa.
Philip Zimbardo, sosiaalipsykologian professori Stanfordin yliopistosta on
juuri kirjoittanut kirjan The Lusifer Effekt; How good people Tum Evil. Löysin
koosteen Valomerkki.fi sivuilta. Ihmisen käyttäytyminen ja moraali katoaa
joukon tiimellyksessä.
Ongelmallista
on se, ettei ihminen kuule mitä toinen puhuu, vaan kuulemasta syntyy oma
versio. Tämän totesin terveydenhuollossa kun pyysin apua traumaani. Kun
ajattelee, että sama toistui vuosikymmenet, ongelma on vakava, se voi liittyä
kyseiseen asiaan, tai olla mielen vaurio, kuuleminen ei onnistu.
Zimbardo
puhuu ulosjäämisen kauheudesta ja hyväksymisen tarpeesta. Tarvitsemme rakkautta
ja ryhmään kuulumista. Kun rakkautta ja hyväksyntää ei ole, pelko ottaa vallan
ja mielestä kehittyy pelkopohjainen. Tällöin mieli synnyttää uusia versioita
kuulemastaan. Sanakieli voi osittain auttaa, jos sanakieli on vapaa
kuulemisessaan, eikä ole ehdollistunut oppiajan kontekstiin, aikaan, jolloin on
oppinut, tapahtunut, tai kokenut kyseistä asiaa. Erilaisuuden ei tarvitse
syntyä tulkitsemisesta, erilaisuus on olemassa ja sen voi kuulla, sitä voi kunnioittaa ja iloita siitä.
Rakkaudessa
ja hyväksymisen ilmapiirissä voi kehittyä kohtuullisen vapaa mieli, jolloin
oikeasti kuulee ja näkee todellisuutta. Erityisesti myötäelämistä tarvittavissa
ammateissa kuuleminen on erittäin tärkeää. Kun ihminen pyytää apua ja tulee
torjutuksia asian vuoksi, tai kuulemiskyvyn ongelmana, ei apua pyytävä saa
apua, päinvastoin hän traumatisoituu lisää.
Mieltä
ei ole helppo kehittää. Luottamuksen ja turvallisuuden ilmapiiri on ehdoton.
Jos ammattiauttaja on estynyt kuulemisessaan, se tuottaa lisää ongelmia.
Tapauksessani raiskauksen kuuleminen ei onnistunut ammatti-ihmisiltä, eikä
kohdallani voi puhua heikosta viestinnästä, jos en saanut asiaa puhumalla,
selvensin kirjoittamalla ne paperille, mutta silti asia hylättiin.
Näyttää
siltä, että elämässä pärjäävät ne, jotka osaavat elää mielekkäiden kokemusten
puolella, ja unohtavat epämiellyttävän, mikä on myös tärkeää elämänhalun
kannalta. Näyttää myös siltä, että julmiakin tekoja harrastavat pystyvät
sulkemaan ne ja unohtamaan, ja silti elävät nk. normaalisti ja nauttivat
elämästä.
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti