VUOROVAIKUTUKSEN KÄÄNTEITÄ

 

Pirkko Lahti, psykologian asiantuntija puhuu juuri tv:ssä ystävän tarpeesta. Hän pitää tarpeellisena ystävyyttä, minäkin pidän, jossa jaetaan ajatuksia ja siksi on hyvä mennä ihmisten joukkoon. Eri ikäisillä on erilaisia ystävyyden muotoja ja tapoja. En usko, että on olemassa mitään yleistettävää yhteisön yksilötukikäytännettä, ystävyys pukeutuu kiinnostuksen mukaan, jossa molempien olemassaolon pysyvyys rakentuu paljolti oppimiseen ja itsensä ymmärtämisen kehitykseen. Ystävyydet voivat olla fiksuja ja ymmärrystä synnyttäviä, mutta tämä sama ohjeistus, kokoontuminen, voi viedä heikkotasoisten yhteisökäytänteiden kautta murjovaan ja tuhoavaan olemiseen yksilöillä. Yhteisöt ottavat ja tuottavat syntipukkeja, omien virheiden kantajiksi. Kun yhteisön henki on moralistinen, alistava, asemaan perustuva ja hierarkinen lupana esim. puheoikeudessa, yhteisyys ja ystävyydet tuottavat mielenterveysongelmia.

Eräässä yhteisössä, jossa oli 20 jäsentä, heistä 5 sairastui muistin ongelmiin, koska viidellä ei ollut puheoikeutta ja taustalla oli kaltoin kohteluista syntyneitä traumoja, joita kiellettiin, salattiin ja enemmistö, joille oli luotu samanlainen todellisuuskuva asiantiloista, tarina totuudesta poiketen, kaunistettuna, piti valtaa. Enemmistö määräsi sekä määritteli yksilön oikeudet olemassolonsa esiintulossa, ja sairastuneilta suljettiin suut. Henkisen väkivallan muotoja haluttiin säilyttää ymmärtämättä niiden seurauksia ja/tai omaa alistumisongelmaa autonomian puuttuessa ja normikäytänteinä. Pidän näitä oppimisongelmina.

Hyvinvoivatkin yhteisöt voivat yhtäkkiä muuttua kiusahenkiseksi, jos joku myrkynkeittäjä alkaa opettaa, alistaa, pakottaa tmv. tavalla manipuloida yhteisön jäseniä uskomaan omaan sävellykseensä. Tämä ongelman olen nähnyt melkein kaikissa yhteisöissä. Joskus on sellaisia ihmisluonteita, jotka vaan haluavat ”opettaa” muita oman luonteensa mukaiseksi. Yksi yhteisö, jossa työskentelin 4 vuotta, jäsenet olivat 30 – 60 vuotiaita. Ryhmään tuli ”johtajaluonne” nuori jolla oli vahva itsenäistymistarve osoittaa itsensä päteväksi. Pyysin ensimmäisessä kokouksessa, että joku olisi puheenjohtaja, kun keskustelu ei mahdollistunut, jäsenten puhuessa toistensa päälle. Nuori saikin pyynnöstäni raivarin ja alkoi manipuloida muita jäseniä, ”minun törkeän käytöksen” vuoksi syrjintään. Kukaan ei uskaltanut enää tulla kaverikseni, sillä olinhan paha ihminen. Se hämmästytti kovasti, kuinka aikuiset olivat manipuloitavissa. Syytöstapahtumissa näkyy usein se, että syyttäjä syyttää syytettyä siitä, mitä itse tekee.

Monessa yhteisössä olen nähnyt, että kaltoin kohtelua, jopa väkivaltaa salataan ja siihen ei saa puuttua. Kasvatustyössäni tämä oli näkyvä piirre, ikään kuin ongelmaa ei olisi ollut, nykyään sitä jo nähdään, ainakin joskus. Monet muistotkin kultaantuu, eikä asioita nähdä todellisina. Päiväkodissa hoitessani erityislasta, jolla oli vahva tuentarve perheen väkivallan vuoksi, tehtäväni oli saada lapsen kokemuksiin positiivista kokemusta, niin että mieli rauhoittuisi, turva ja luottamus itseen palautuisi, ja hän rauhoittusi aggressiokäyttäytymisen sijaan. Sain syytöksiä työkavereilta lapsen lellimisestä, kun järjestin positiivisia toimintoja, uintia, retkeilyä, piirtämistä terapeuttisesti keskustellen. Yksi perhe kohteli törkeästi häpäisten lastaan ja lapsi oirehti pahasti. Toin asian esiin. Perhe oli hyvin korkealle arvostettu yhteisön silmissä. Yksi työyhteisönjäsen nosti minut tikun nokkaan, kuinka törkeä ihminen olen, kun puutun perheen asiaan. Sain nimikkeen, hullu, mielisairas, narsisti, häirikkö, ja lähestymiskiellon sekä lakitupaan haasteen uhkauksena, jos jatkan puhumista.

Joku jossain saa myös sellaisia ”näkyjä”, että heidän on toimittava ikään kuin tämän näyn ohjaamana ”valistamaan” muita parempaan ihmisyyteen. Valitettavasti olen nähnyt, että niistä näyistä on seurannut mielenterveysongelmia toisille henkilöille, joilla ei ole riittävää itsenäisyyttä eikä tukea ympäristöstä. Näyn näkijöillä olen huomannut pelon ja häpäisyn kokemuksia.

Näyttää siltä, kuin mediamaailma toisi esiin ihanteita, jotka eivät sovellu siihen realismiin, missä yleisohjeet tuovat tuhoa. Kannustan jokaista nousemaan ylös manipuloivaa yhteisövaltaa vastaan. Se voi olla rankkaa, joskus mahdotonta.

Raija