MERKITYKSIEN ERI ULOTTUVUUDET

 

 

Merkityksellä on suuri ohjautuvuus ihmisen pyrkimyksiin. Merkitys yleisesti on päämäärään pyrkivän ihmisen tavoite; mm. kauppias haluaa saada myytyä, mahdollisesti voittaa, arkkitehti luoda jonkun rakennuksen, kirjailija synnyttää lukijassaan ajatuksia, ehkä tunteita, psykologi tutkia tunteita, lääkäri hoitaa ihmisiä sairauksista kohti terveyttä, poliitikko saada yhteiskuntaa ylläpitäviä ja hyvinvointia edistäviä asioita ja nämä kaikki tietenkin väärällä tiedolla tuottavat enemmän ongelmia kuin ratkaisuja. On myös hyvä muistaa yhden opettajan neuvo, kaikkia asioita ei vain voi ratkaista, olin kai liian ratkaisukeskeinen.

Useimmiten me lähestymme mielenterveyttä lääketieteen kautta, tai hoitotieteen, muodostamme käsityksen auttaessamme näiden tiedealojen tiedon kautta, kuten opettajat oppimiseen, psykologia tunteisiin. Vain pari päivää sitten joku sanoi, että ihmisellä on alttius geneettisesti sairastumiseen, esim. alkoholismiin. Itse olen sekä luottavainen tietoon, että erittäin kriittinen. Helposti katsomme vain tuloksia, emmekä syy/seuraus suhteita, mikä pitäisi olla tieteessä perusasetelma. Meistä tulee helposti tiedesuskovaisia.

Otteita kirjasta Työnohjaus vai Superviisaus, Leila Keski-Luopa, psykologi, psykoanalyytikko, ja työnohjaaja, filosofisten ja kehityspsykologian perusteita. ”Ihmistieteet erottuvat luonnontieteistä siten, että ne tutkivat ihmisen toimintaa ja sen tuloksia eri muodoissaan” ” Ihmisen toiminalle on tyypillistä sen tarkoituksellisuus, päämääräsuuntautuneisuus.” ”Ihmisen tajunta on se, missä merkitykset syntyvät, missä ne ilmenevät ja missä ne tulevat myös ymmärretyiksi.” ”Todellisuus jäsentyy merkityssuhteina, joiden kokonaisuutta voimme nimittää asianomaisen subjektiiviseksi maailmankuvaksi.” Rauhalan mukaan merkitys koostuu kolmesta komponentista. ”1. Objektista tai asiasta, jota se koskee, 2. merkityksestä tai mielestä, joka tällä asialla on, 3. tajunnasta, psyykestä tai tietoisuudesta, jolle tuo merkitys on. Näiden lisäksi merkityssuhteessa pitäisi vielä kiinnittää huomiota 4. merkkiin, sanaan, symboliin. Sen lisäksi on vielä 5. itse ajattelu prosessina, joka on ajattelemista, symbolien ja merkkien käyttöä.”

Merkitys mielessä siis sisältää mielen prosesseissa sekä suuntautumisen tavoitteeseen, että abstraktikäsitteen, merkitysperspektiivit, jotka ovat myöhempää, kehittyneempää tuotetta, kuin merkitysskeemat, merkitysperspektiivit ovat yksilöllisempiä ja merkitysskeemat ikään kuin automatisoituneita ajattelukaavioita/malleja.

Niin usein me yritämme toisiamme auttaa, mikä tietysti on luonnollista ja hyvää, mutta voi olla myös väärille raiteille johtamista, emme ole ymmärtäneet merkityksen tärkeyttä ihmisen tarpeisiin nähden. Emme aina ymmärrä minkälaisessa kehitysvaiheessa ihminen elää ja on, mikä elämäntilanne ja todelliset mahdollisuudet. Kun itse olin vaikeassa masennuksessa, työnohjaaja koulutus, missä näitä mielen mekanismeja käsiteltiin, auttoi nousemaan ylös, sain mielen hallintaan ja kokemukseni jäsentyi, lisäksi näytteleminen teatterissa toi fyysiset kyvyt hallita mieltään ja ajatteluaan. Tässä on tärkeä huomata, ettei tämä ole tunteiden manipulointia, eikä tunteiden estoa, siirtoa tai muuten niiden ohjausta. Tunteet tulevat mielikokemuksen seurauksena tiedostamattomasta, mielen perusta on fyysisissä aistimuksissa, jotka otetaan hallintaan.

Helposti tuomme malleja toisille, mutta ne eivät tuokaan tulosta, ihminen alkaa hylkiä niitä. Näin käy, ellemme lähesty ihmistä hänen yksilöllisen käsityskyvyn mukaan, ja kunnioita hänen kehitystään, sekä näkemystään. Oppimiset ovat pitkäkestoisia mielen osalta, jopa kymmeniä vuosia kestäviä prosesseja, eteenpäin pyrkimistä, katsetta tulevaan, ja oman menneisyyden, muistikuvien kautta ymmärryksen syntyä.

 

Raija