VIHAN VALTAAMAT

Viha on yksi hankalimmista tunteen ilmentymistä. Se on luonnollista ja toisaalta kertyvää ja opittua. Vihasta puhutaan ristiriitaisesti, pidetään yllä, kylvetään vihaa ja tehdään sopimuksia ja oppeja, joissa viha elää. Viha ja valta ovat toistensa loiseläjiä, imevät toisistaan verta ja vahvistuvat siitä.

Viha yksilöllisellä tasolla voi tuhota yksilöllisiä kykyjä, sairastuttavat esim. kehoa estämällä liikkumista ahdistuksina, liiallisina aggressioina ja toivottomuutena. Yhteisötasolla vihan siemenet kasvattavat voimaa ja imevät sen tyhjiin yksilöissä, mikä näyttää olevan vaikeimmin kitkettävissä, koska se on ihannoitu vallan muoto, tarinoissa ja tiedoissa elävä loinen.

Esimerkkinä voisi ottaa kuvittelun ja mielikuvituksen, niitä käytetään synonyymeinä, ajatusta kuvaavana, halveksuttavanakin, mutta itse erittelen ne irti toistaan. Ajattelen mielellään, että mielikuvat ovat mielen synnyttämiä, siis kokemuksesta tulleita, myös tunteista, tiedostamattomasta lähteneitä, kun taas kuvittelu on enemmän oppimisesta tullutta, tietoista ja tahdonalaista etuaivolohkotyöskentelyä. Oppiminen voi tuhoutua liian raskaissa vastoinkäymisissä, kuten esim. itselläni puheoikeuden puuttuminen, minuus katoaa kehonkuvaa myöten.

Asioiden sekaannus on yleistä, termit kertovat toisille toista kuin toiselle. Emme osaa tuoda asiayhteyteen erilaisia näkökulmia, johdonmukaisuus puuttuu, emme jäsentele, ehkä ei ole tarpeeksi tietoa, tai sitten ei vielä ole kypsynyt käsittelemään asiaa. On monta syytä, että ajattelu estyy. Kärsivällisyyskään ei aina opeta ymmärtämään pelkän teorian valossa, täytyy olla syvempää käsitystä omakohtaisesti ymmärryksen syntyyn omien käyttäytymisongelmien esiintymisestä, ja usein ne näkee vasta jälkeenpäin, ei akuutissa tai tulehtuneessa tilassa.

Joku lääkäri puhui vihan puolesta. Erittelisin vihan terveeseen suuttumukseen/aggressioon, mikä on luonnon puolustusmekanismi sekä tytöillä, että pojilla, aina vaurioittavaan kantamiseen kehossa. Miehet menevät usein testosteronin taakse puolustaessaan vihan oikeutta, ikään kuin se olisi itsetunnon perusta pystyvyyteen miehenä, erityisesti seksuaalisuudessa. Itsetunto on pääosin kuitenkin minän kehitykseen liittyvä toiminnallisesta oppimisesta syntyvä kyky, mitä voi vahvistaa osin aggressio, mutta se vie yhtä hyvin tuhoavaan käyttäytymiseen. Tällä lääkärillä on hyvin vanhoillinen käsitys miehen ja naisen roolista. Miehen hän toivosi olevan työntekijä Raamatun pohjalta ja naisen synnyttävän ja kasvattavan lapsia. Käsityksissä näkyy paljon ristiriitoja, toisaalta hän ihailee väkivallattomuutta, mutta toisaalta roolin kautta rakentaa väyliä vihalle. Pakkoroolit ovat aina vaurioittavia, ja pelkän roolin avulla estetään nykytietämyksen mukaista oppimista.

Raija

Tässä Iltalehdessä juttu, kun tutkimuksissa ilmeni, että miehet sairastuvat enemmän koronaan kuin naiset.

Se on yllättävän iso luku. Ei ole olemassa tyhjentävää vastausta siihen, miksi näin on, toteaa anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Yleensäkin tehohoitoon joutuu enemmän miehiä kuin naisia. Näin on ollut myös koronassa.

Osin miesten suuri osuus voi selittyä elintavoilla. Miehet esimerkiksi tupakoivat enemmän kuin naiset, ja he juovat alkoholia enemmän kuin naiset.

Toinen mahdollinen selitys liittyy siihen, että miesten ja naisten elimistön puolustusjärjestelmät eivät ole samalla tavalla tehokkaat toisiinsa verrattuna.

– Naisilla on pienempi alttius saada vakavia tulehdussairauksia kuin miehillä, Reinikainen sanoo.

Koronavirus voi saada aikaan vakavan infektion eli tulehduksellisen sairauden.

– Kolikon kääntöpuoli on se, että naisilla voi elimistön puolustusjärjestelmä eli immuunijärjestelmä olla joskus liiankin aktiivinen, mikä altistaa reuman kaltaisille autoimmuunisairauksille, joissa elimistö hyökkää itse itseään vastaan. Nämä sairaudet ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä.