Edellisessä
blogissani kirjoitin poikien oppimisongelmista ja siinä jännitteen syntymisen
liiallisuudesta. Jännite syntyy siitä, että oppijan omat sekä kokemusperäiset,
ideaalit, että tavoitteisiin syntyvät mielikuvat ovat ristiriidassa sen
todellisuuden kanssa, jota he joutuvat toteuttamaan. Unelmat eivät aina ole
realistisia, vaikka joku yksi miljoonasta niitä hehkuttaakin ainoana oikeana
tapana toimia. On realistisempaa puhua siitä, että ne yhdeksänkymmentäyhdeksän
prosenttia ei toteudu. Pidän silti unelmia tärkeänä.
Itselläni
oli unelmana hyvä avioliitto, rakkaus ja lapset. Rakkaus ei riittänyt, kun
realismi tuli väliin.
Eräässä miehistään
eronneiden naisten ringissä muisteltiin erotilanteiden ratkeamispistettä,
jolloin paperit lähetettiin virastoon. Ehkä eroon ei syynä ole ollut se
yksittäinen tapahtuma, vaan ylipäätänsä kyllästyminen omaan tilanteeseen,
siihen, että ei voinut toteuttaa itseään, joko asian mahdottomuuden vuoksi tai
sitten toiset estivät sen. Joka tapauksessa syyt saa niskoilleen se lähin, eli
aviopuoliso, lasi on vain täyttynyt piripintaan, ja se alkaa vuotaa yli.
Kaiken
kaikkiaan, jos tarkastelee miehen ja naisen roolia yhteiskunnassa, siinä on
miehillä ollut taloudellisesti helpompaa. Eri asia onkin sitten, osuuko miesten
ja naisten toiveet mitenkään omien toiveiden verkostoon, kykyihin ja
todellisuuteen toteuttaa ne yhteiskunnallisesti.
Ratkeamispisteessä
nousee joku pieni yksittäinen tapahtuma esiin, ja se purkautuu ulos kuin tulivuori.
Naisten kertomukset ovat joskus yllättäviä. Sukulaiset eivät saaneet tulla
vierailulle, muut kuin miehen omat, jouluruuat olivat liikaa, muutti salaa pois
asunnosta, seksivaatimukset olivat liikaa, siivouspäivä jne. Pinna palaa niin
naiselta kuin mieheltäkin yhtäkkiä, kaikkeen kyllästyy ja ärtymispiste on
saavuttanut huippunsa. Avioliitot päätyvät loppujen lopuksi useimmiten omien
unelmien särkymisestä johtuviin ongelmiin, kuin itse puolisoon pettymisestä,
vaikka sekin on oleellista.
Unelma on
särkynyt, se kuviteltu, epämääräinen, ja osin toteutuva. Se todellisuus, jonka
on luonut, toivonut ja sen eteen tehnyt työtä, olipa se totta tai tarua. Kun se
särkyy, tunteet nousevat pintaan, loukkaantuminen on totaalista, siihen ei voi
koskea, mieluummin pois kaikki mikä muistuttaa siitä, ja avioero on selvä.
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti