VARASAATANA

Vapaa toimittaja Kari Saminen kirjoittaa Aamulehdessä 25.11.2015 varsin särmikkäästi julkisuuden henkilöistä. Hän nimeää Björn Wahlroosin saatanaksi ja Jari Sarasvuon varasaatanaksi. Salmisen puheenvuoro on kiteytys siitä, kuinka julkkis joutuu silmätikuksi ja syylliseksi vaikka Papua-Uudessa-Guineassa, mutta avaa kuitenkin reilusti katteettomia puheita ja turhan toivon antamisen ongelmatiikkaa hömppäviihteenä. Kirjassaan Usko, toivo ja huijaus Hannu Lauerma lyttää Jarin huijariksi.

Kuka näitä huijareita oikein tarvitsee? Milloin kaipaamme turhaa toivoa ja uskoa, joka pettää meitä alituiseen?. Itse lottoan joka lauantai, ja selitän itselleni, etten käytä muita huvitusmenoja, en juo, enkä rällästä muutenkaan. Salminen puhuu yhteiskuntatieteiden puuttesta, mikä pitää paikkansa edellisten herrojen kohdalla. Markkinatalous ei ole sama kuin yhteiskunta. Jos annamme markkinoiden hoitaa oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeudet ja hyvinvoinnin, se tekee ihmisestä kuluttajan ja vie usein ihmisarvon hyväosaisille. Kuluttajina  keskiluokka saa leikkiä kulttuuria ja ilostuttaa itseään jatkuvilla uusilla mielikuvilla tyydyttääkseen mielen tarpeet jatkuvien mielikuvien virtauksesta, sekin opittua. Hyvinvointivaltio tukee enemmän hyväosaisten arkea kuin heikkojen.

Wahlroos sanoi taannoin luonnonsuojelusta, että tekniikka aina korjaa sen, keinot löytyvät ja voimme elää rauhassa.

Jokainen meistä on varmaan miettinyt mikä se saatana on. Itse hämärästi Raamatun pohjalta, ja vähäisenä luentana olen täysin pihalla koko asiasta. Muistelisin, että enkeli Gapriel muuttuu saatanaksi ja saatana on itsellinen olio, jolla ei ole yhteyttä ihmisen todellisiin tarpeisiin. Se elää itsellisesti omien lakiensa mukaan, ja sillä ei ole arvoja eikä hyveitä, jotka johdattaisivat sitä, se tuhoaa. Pääasia näyttää nykyään olevan, että markkinat toimii ja kuten Amerikassa, liikekonsernit johtavat tiedettä sijoituksillaan totuudesta välittämättä. Ihminen on toisarvoinen.Totuuskin on jossain määrin muuttuvaa, mutta ei jatkuvasti ja uusilla ja uusilla mielikuvilla voi luvata taivaita.

Turhan toivon antaminen epätoivoiselle on huijausta, joka luhistaa ehjimmänkin ihmisen. Onko huijausta siis antaa välittäjäainetta, että hyvä olo virtaisi olossa? Itseeni ei pure kauniit tarinat, mutta fyysisen kivuttoman olon haluan. Huijauksissa ja huijauksissa on eroa, toinen voi johtaa hyvään oloon ja on ihmiselle hyväksi, toinen taas johtaa pahaan oloon ja tuhoaa ihmistä.

Saatana siis tuhoaa elämää, välittämättä totuudesta, ihmisarvosta, luonnon suojelemisesta tai muusta elämälle tärkeästä.

Raija