MIELEN OUDOT RETKET

Ehkä hieman liioitellen eräs psykiatri sanoi, että ihmisistä 97 % on skitsofreenisia. Ehkä se ei pidä paikkaansa, mutta se antaa oivallisen näkökulman lähestyä mielen toimintaa. Mielen käyttäytymistä on vaikea ensinnäkin rakenteellisesti hahmottaa, mutta myös ymmärtää sen toimintamekanismeja. Selkeästi ajatteleviakin on paljon. Joskus kuulee niin hyviä analyysejä, että tunteet pulppuavat uunituoretta verta kuin paraskin leipä uunista tulleena. Tänä aamuna tuli Puoli seitsemässä (siis 5.2) oli niin hyvää analyysiä aggressiosta, että melkein itkin ilosta. Kuinka juuri aggressio, tuo ihmiselle tarpeellinen ponnistuslauta syntyy, kun tunteita ei huomioida. Joku päivä sitten eräs kirjailija kertoi, kuinka hänelle kirkastui, etteivät kuvittelu ja mielikuvitus ole sama asia.

Yritän kirjoittaa täällä kansanomaisesti niitä havaintoja, joita teen elämässäni, enkä luonnollisesti aina siinä onnistu.

Seuraava tarina on mielen heijastuksen ilmiöstä. Perheessä äiti suosittelee teini-ikäiselle tyttärelle kampaajan ammattia ammattikoulussa, koska siinä on työtä aina tarjolla. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin sanoo, ettei mikään muu ammatti ole hyvä, ja asettaa tyttärelle ehdot, jos sinä et valitse sitä, en hyväksy sinua ja tekee rakkaudesta ongelman, jossa syntyy hylkäämisen pelko. Isä sen sijaan suosittelee lukiota, koska siellä valinnan mahdollisuudet lisääntyy. Vuosia myöhemmin tytär syyttää isäänsä, ettei tämä antanut valinnan mahdollisuutta hänelle. Äidin kiristys on unohtunut.

Lapsena ei välttämättä huomaa vanhempien suhtautumista, mutta kun tunteet ahdistuksena tulee myöhemmin muistissa esiin ja tietoiseksi, ensireaktio voi olla heijasteinen, eli skitsofreeninen. Viaton isä saa syyllisyyden kannettavakseen, ”sinä et antanut minun valita” ja äidin kiristys tuo hylkäämisen pelon niin voimakkaana esiin, ettei hän välttämättä osaa sitä edes käsitellä, sillä hänen on kovin vaikeaa ymmärtää, ettei äiti rakastaisi ehdoitta. Pelko ja kauhu äitiä kohtaa tuhoaa ajatuksen. 

Molempiin vanhempiin liittyy ihailua ja vilpittömyyttä, mutta myös pelkoja. Mitä enemmän pelkoja sisältyy, sitä voimakkaampi voi olla ihailu! Jos lapsi tiedostaa, ettei hän saa rakkautta, jos alkaa vastustaa pelkäämäänsä vanhempaa, hän voi alkaa palvomaan tätä, ja sokaistuu näkemään todellisuuden tästä vanhemmasta. Jos esim. lapsen tarvitsema taloudellinen tuki on isän kukkarossa, tulee siitä elämisen ehto, ja niin lapsi voi alkaa puolustamaan tätä vaikka hän tekisi väärin, lapsi puolustaa häntä, joka pitää valtaa pihdeissään. Moraali ei ole vielä selkeää lapsuudessa, jos nyt sitten monilta puuttuu aikuisenakin.

Nämä lapsenomaiset käyttäytymiset näkyvät kaikkialla ihmissuhteissa, työpaikalla, harrastuksissa, perheissä, missä tahansa valta sanelee ehtoja, ja riippuvuussuhteet rakentuvat toisten varaan, elämää, rakkautta ja tulevaisuutta ei saa, ellei alistu toisten ehtoihin.

Raija