TÄYDELLISYYS

Täydellisyydestä varoitellaan, eikä suotta. Ihminen ei voi olla täydellinen, särkyvänä ja erityistaitoisena hän saa enemmän hyvää aikaiseksi. Täydellisyys on jokseenkin vertailukelpoinen kauneuden kanssa, se sokaisee ihmisen. Tästä kertoo Narkissos tarina, josta kannattaa lukea Lyytikäisen selitys, Googlen kautta voi avata, silloin ehkä ymmärtää enemmän narsismia sairautena. Täydelliseksi itsensä ajatteleva ei näe enää todellisuutta, ja totuutta, mitkä eivät koskaan voi olla täydellisiä.

Täydellisyyttä voi tarkastella eri näkökulmista. Jos mietimme sydänkirurgia, hänen on oltava täydellinen toiminnalliselta kannalta, että hän voi tehdä hyvin työnsä. Sen sijaan hän voi olla epätäydellinen luonteensa suhteen, sosiaalisissa taidoissaan, perheenisänä, miehen tai vaimona. Hän voi vetää vapaa-ajalla lärvit, mutta silti hän voi olla täydellinen kirurgi.

Viisaat puhuvat täydellisyyden vaaroista usein ihmisluonteen näkökulmasta. Sillä voi olla pitkäkantoiset vaikutukset kanssaihmisiin. Persoonallisuushäiriönä pidetään narsistista luonnetta, mikä on kehittynyt tunne-elämän seurauksena, mutta elämänkokemusten väsyttämiä pyrkijöitä ei luokitella juuri mitenkään ongelmallisiksi. Otan esimerkiksi perheen isän, joka oli jo varhain lapsena hylätty vanhempien taholta kuoleman ja kaltoin kohtelun seurauksena. Isä oli kuollut varhain, ja ylitaakkansa alla äiti purki paineet lapsiin, pahoinpidellen heitä. Hän ei saanut kokea hyväksyntää.

Ja kun tämä poika meni naimisiin, hän vaati jatkuvaa täydellisyyttä lapsilta, täydellistä onnistumista koulussa ja urheilussa. Perhe ahdistui, vaimo paloi loppuun, lapset paloivat loppuun ja lähinaapurit saivat kokea heijastuksina syyllistämistä milloin mistäkin teosta. Sillä täydellisyys saa aikaan vahvan syyllisyyden, ja kun tavoitteet eivät täyty, ja sellaista ihmistä ei ole olemassa, kaikki tekevät virheitä, syyllisyys siirretään toisiin.

Tärkeää on hyvä kohtelu, hyvinvoinnin lisääminen. Niin hyvä kuin pahakin kertaantuu toisissa. Arvot voivat äärimmäisyyksiin mennessään koitua tuhoksi, ja tuhota sen tarkoituksen, jota haetaan. Joskus arvojen kärjistäminen on keino herättää näkemään sokeus, joka asiassa on tapahtunut. Finlandia palkittu kirjailija Juha Halme kirjoitti YLE:n kolumnissaan provosoiden, kuinka orjallinen työ voi tuhota ihmisen, ja kehotti laiskuuteen ihmisyyden säilyttämiseksi.

Ihminen voidaan kuitenkin nähdä täydellistyvänä. Hänen tunne-elämänsä täydellistyy näkemään yhä tarkemmin iän varttuessa, syvät kokemukset avautuvat. Hän oppii taitoja, hän viisastuu koko ajan, ja osaa käyttää taitojansa merkityksellisemmin, huomaa pikku vivahteita, näkee kokonaisuuksia, osaa jakaa osiin, ja hyödyntää oppimansa toisten hyväksi.

Ihminen ei voi olla hyvä tai paha, hänessä on hyvää ja pahaa. Yksi suurimpia ongelmia ihmisten välillä on valta ja kokemustensa heijastaminen toiseen. Kilpailua ihmisyyden paremmuudesta ei voi pitää eettisesti hyvänä. Jokaisella on ihmisarvo. Ihminen Jumalan kuvana on kysymys, mitä pitäisi miettiä enemmän, lähtökohtaisesti viaton Neitsyt Maria onkin ehkä vertauskuva, jossa syntymä poikana on selitys ymmärryksen syntymään.

Raija