tiistai 11. joulukuuta 2018

LASTEN MENETETYT UNELMAT



Minusta vanhemmilla on joskus liikaa valtaa ja he käyttävät sitä väärin kuka mistäkin syystä. Sitä valtaa on myös yhteiskunnalla, ammattipsykologeilla, opettajille jne. Ylipäätänsä se valta voi tuottaa pahaa, harvemmin hyvää.

Olimme aikuisten naisten kokouksessa keskustelemassa peruskoulunsa päättävien lasten ammatin valintaa, pari tapausta jäi mieleen. Äiti oli ehdottanut pojalleen, että hän menisi lukioon, ja isä sanoi, ettei ole mitään muuta hyvää ammattia kuin sähköasentaja, sähköasentaja ja sähköasentaja. Ja poika valitsi sähköasentajan linjan ammattikoulussa. Saman valinnan vaiheessa jonkun perheen tyttären isä oli sanonut, ettei koulua kannata käydä, itse kouluttamaton. Tytär haki sitten umpimähkään ammattikouluun ja ajautui alalle, josta ei ollut koskaan haaveillut. Miten moni on joutunut valitsemaan vanhempien arvostaman koulutuksen. En usko, että he tulevat työssään koskaan innostumaan täydellä intohimolla, ja ammatin toteuttaminen tulee vaillinaiseksi, joskus jopa haitalliseksi.

Itse jouduin tai sain valita ammatin keski-iässä. Olin ammatinvalinta testeissä kaksi viikkoa. Minua suositeltiin sosiaalialalle, ja hain koulutukseen ja pääsin sisään opistoon. Muistan sen pettymyksen kun luin laitoksen ovesta oman nimeni. Kyyneleet valuivat poskilleni, jälleen kerran valinta oli tapahtunut muiden määrittelyjen kautta, siinä katsottiin minun positiivisuus ja voima, mikä antoi edellytykset alalle. Mitään muuta se ala ei opettanut minulle kuin sen, että sosiaaliset taidot ovat täysin hukassa. Minä olin vain peili ihmisille, johon hei heijastivat käsittelemättömät tunteensa. Olin haaveillut psykologin ammatista, ja opiskelua yliopistossa. Hain erityistapauksena koulutukseen, mutta minua ei huolittu. Englannin kielen taidon puute esti normaalit koulutuskanavat, se etten oppinut sitä, koska olin ollut puhumattomana vuosikausia, ja oppiminen oli ongelma, kun etuaivolohkolla ei saanut olla toimintaa yhteisövallan väärinkäytön vuoksi, en saanut ajatella kuin tottelemisena sanakielen kautta. Leikki ja luovuus olivat kiellettyä, itsemääräytyminen.

Vanhempien väliset valtataistelut ja arvot näkyvät myös tapahtuman ytimessä moraalisena. Lapset valitsevat ammatin, jossa eivät itse määrää valintaansa, vaan vanhempien arvot sanelevat ehdot valintaan. Jos ajattelemme asiaa pahan ja hyvän akselilla, lapsi valitsee pelottavamman kohteen. Niinpä edm. lapsi joka valitsi sähköasentajan linjan, syytti kolmenkymmenen vuoden iässä äitiään siitä, ettei hän antanut valita lukiota, ja lähti sitten uudelleen opiskeluun. Tässä näkee sen, että mieli heijastaa ahdistuksen turvallisempaan ihmiseen, ja puhuu, että tämä on tehnyt hänelle pahaa, kun sitä pelottavampaa hän ei uskalla kohdata.  Uskomalla ainoastaan sanakieleen ajaudumme harhaan, ihminen on monimutkainen olento mielen osalta, ja siihen tarvitaan vahva ammattitaito, että ohjataan ihminen itse valitsemaan.

Raija


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti