keskiviikko 22. elokuuta 2018

ITSESUOJELUVAISTO



Minä rakastan erilaisia mielipiteitä, iloitsen twitterin ihmisistä, jotka vaihtavat mielipiteitä, tuovat oman näkökulman asiaan ja keskustelevat. Laitoin twiitin seinälle; Jos ihmistä ahdistaa, en ymmärrä, miksi hän ei ota selvää siitä, mistä se tulee, ja uskottelee sitä muiden synnyttämäksi. @Saijaa8 kommentoi, ”Mää luulen, että ahdistus ja ittesuajeluvaisto o sukua toisilleen”. Tulin niin iloiseksi kommentista, että se synnytti hyvin monenlaisia näkökulmia asiaan, muistista nousi kokemuksia, jotka auttoivat jäsentämään; mitä, milloin, miksi, kuka, miten ja millä keinoin itsesuojeluvaisto toimii ja ei toimi. Kiitos Saijee.

Itsesuojeluvaisto on ihanne, jossa inhimillisissä olosuhteissa ihminen suojautuu vaaroja vastaan, niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Psykiatriassa puhutaan realiteetti testauksesta, kun ihminen etsii rajojaan sallittuun käyttäytymiseen yhteisössä. ”Käsitys siitä, mikä on todellista ja mikä ei. 
Psykoottisissa häiriöissä (kuten skitsofreniassa) henkilön realiteettitestaus pettää, eikä hän enää aina pysty erottamaan todellisuutta ja omia harhoja toisistaan”. Mielenterveystalo.fi Jo sinällään tämä näkemys on vallan ilmentymää.

Koska en usko ainoastaan persoonallisuusteorioihin, jossa ongelman ydin on yksilön käyttäytymisessä persoonansa vuoksi, vaan uskon käyttäytymisen perustan syntyvän kohtelusta ja perustan näkemykseni enemmän siihen. Sitä ei ole tutkittu yhtä paljon, koska uskotaan, että yksilöllä on valtaa, jota hän käyttää, no sitä on ollut juuri miesvaltaisissa yhteisöissä. Itse en usko siihen, on ihmisiä, joilla on ylivaltaa ja muita alistetaan ja tästä syntyy suurin osa käyttäytymishäiriöistä. Pienen vauvan fyysinen käsittely aktivoi syväsyntyisen sisältä syntyvän puolustusreaktion, huudon raivon ja ulospäin suuntautuvan liikkeen, käyttäytymisen suojelu on aloitettava jo sikiökaudella.

Jos ihmistä kohdellaan väkivaltaisesti, fyysisesti, psyykkisesti tai henkisesti, hän on jatkuvassa puolustustilassa. Fyysisen väkivallan jälkeen on useimmiten fyysinen ja psyykkinen reaktio, hyökkäys ja puolustus. Se on jatkuvan stressin syy ja aiheuttaa paljon sekä fyysisiä, että psyykkisiä vaivoja. Terveydenhuollon tunneilla opetettiin, että hiljaisin on kaikkein vaikeimmin loukkaantunut. Fyysisesti se voi pitää paikkansa, mutta raivoava on psyykkisesti vaarassa tuhoamaan itsensä. Jos yksilöön kohdistetaan jatkuvasti fyysisiä, psyykkisiä ja henkisiä väkivallan tekoja, hän ei pysty itsesuojeluun. Kun tuloksena ei olekaan se inhimillisempi ahdistus, vaan jatkuva aggressio luontaisen eläimellisen fyysisen synnynnäisen reaktiomme mukaan, aggressio synnyttää vihaa, ja tuhoaa yksilöä. Ihanteena voisi sanoa, että tekijöille voi antaa anteeksi. Pahan vallassa ja ylimielisyydessä elävät ihmiset eivät lopeta toisten alistamista ja pakottamista, vaan se on jatkuvaa. Ei ole muuta tietä, kuin puuttua käyttäytymisessä tekoihin, persoonalliset tyylit eivät saa ottaa valtaa ja olla ainoa ohjeistus asian korjaamisessa. Ylivaltaa ei pidä suosia.

Realiteettitestaus ei onnistu yhteisöissä, jossa väkivalta on sallittua ja toiseen tunkeutuminen normi. Joskus vaan tuntuu, että nuo psykiatrit elävät kauniiden maailmoiden todellisuudessa, eivätkä näe, mitä yhteisössä todellisuudessa tapahtuu  ihmisten välillä ja etsivät syitä uhrissa. Pitääkö luokitella sairaaksi ihminen, joka ei alistu hirmuvallan alle? Useimmiten ainoa keino päästä pois väkivaltaisesta yhteisöstä, on jättää yhteisö.

Kun ihminen on vaarassa menettää maineensa yhteisössä, useimmiten hän vaikenee, mutta valitettavasti hänellä on suuria vaikeuksia pyytää anteeksi.  Itsekasvatus näyttää ainoalta keinolta saada kuriin  paha teot, joskin sen ehtona on inhimillinen kohtelu muilta.

Raija

(Anteeksi, että tuo kopioiminen aiheuttaa taustavärin muutoksia, enkä osaa sitä korjata)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti