Minä
rakastan erilaisia mielipiteitä, iloitsen twitterin ihmisistä, jotka vaihtavat
mielipiteitä, tuovat oman näkökulman asiaan ja keskustelevat. Laitoin twiitin seinälle;
Jos ihmistä ahdistaa, en ymmärrä, miksi hän
ei ota selvää siitä, mistä se tulee, ja uskottelee sitä muiden synnyttämäksi.
@Saijaa8 kommentoi, ”Mää luulen, että ahdistus ja ittesuajeluvaisto o sukua
toisilleen”. Tulin niin iloiseksi kommentista, että se synnytti hyvin
monenlaisia näkökulmia asiaan, muistista nousi kokemuksia, jotka auttoivat jäsentämään;
mitä, milloin, miksi, kuka, miten ja millä keinoin itsesuojeluvaisto toimii ja
ei toimi. Kiitos Saijee.
Itsesuojeluvaisto on
ihanne, jossa inhimillisissä olosuhteissa ihminen suojautuu vaaroja vastaan,
niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Psykiatriassa puhutaan
realiteetti testauksesta, kun ihminen etsii rajojaan sallittuun käyttäytymiseen
yhteisössä. ”Käsitys siitä, mikä on
todellista ja mikä ei.
Psykoottisissa häiriöissä (kuten skitsofreniassa)
henkilön realiteettitestaus pettää, eikä hän enää aina pysty erottamaan
todellisuutta ja omia harhoja toisistaan”. Mielenterveystalo.fi Jo sinällään
tämä näkemys on vallan ilmentymää.
Koska en usko ainoastaan
persoonallisuusteorioihin, jossa ongelman ydin on yksilön käyttäytymisessä persoonansa
vuoksi, vaan uskon käyttäytymisen perustan syntyvän kohtelusta ja perustan
näkemykseni enemmän siihen. Sitä ei ole tutkittu yhtä paljon, koska uskotaan,
että yksilöllä on valtaa, jota hän käyttää, no sitä on ollut juuri
miesvaltaisissa yhteisöissä. Itse en usko siihen, on ihmisiä, joilla on
ylivaltaa ja muita alistetaan ja tästä syntyy suurin osa käyttäytymishäiriöistä.
Pienen vauvan fyysinen käsittely aktivoi syväsyntyisen sisältä syntyvän puolustusreaktion,
huudon raivon ja ulospäin suuntautuvan liikkeen, käyttäytymisen suojelu on
aloitettava jo sikiökaudella.
Jos ihmistä kohdellaan
väkivaltaisesti, fyysisesti, psyykkisesti tai henkisesti, hän on jatkuvassa
puolustustilassa. Fyysisen väkivallan jälkeen on useimmiten fyysinen ja
psyykkinen reaktio, hyökkäys ja puolustus. Se on jatkuvan stressin syy ja
aiheuttaa paljon sekä fyysisiä, että psyykkisiä vaivoja. Terveydenhuollon
tunneilla opetettiin, että hiljaisin on kaikkein vaikeimmin loukkaantunut.
Fyysisesti se voi pitää paikkansa, mutta raivoava on psyykkisesti vaarassa tuhoamaan
itsensä. Jos yksilöön kohdistetaan jatkuvasti fyysisiä, psyykkisiä ja henkisiä
väkivallan tekoja, hän ei pysty itsesuojeluun. Kun tuloksena ei olekaan se
inhimillisempi ahdistus, vaan jatkuva aggressio luontaisen eläimellisen
fyysisen synnynnäisen reaktiomme mukaan, aggressio synnyttää vihaa, ja tuhoaa
yksilöä. Ihanteena voisi sanoa, että tekijöille voi antaa anteeksi. Pahan vallassa
ja ylimielisyydessä elävät ihmiset eivät lopeta toisten alistamista ja
pakottamista, vaan se on jatkuvaa. Ei ole muuta tietä, kuin puuttua käyttäytymisessä
tekoihin, persoonalliset tyylit eivät saa ottaa valtaa ja olla ainoa ohjeistus
asian korjaamisessa. Ylivaltaa ei pidä suosia.
Realiteettitestaus ei
onnistu yhteisöissä, jossa väkivalta on sallittua ja toiseen tunkeutuminen
normi. Joskus vaan tuntuu, että nuo psykiatrit elävät kauniiden maailmoiden
todellisuudessa, eivätkä näe, mitä yhteisössä todellisuudessa tapahtuu ihmisten välillä ja etsivät syitä uhrissa.
Pitääkö luokitella sairaaksi ihminen, joka ei alistu hirmuvallan alle?
Useimmiten ainoa keino päästä pois väkivaltaisesta yhteisöstä, on jättää yhteisö.
Kun ihminen on vaarassa menettää maineensa yhteisössä, useimmiten hän vaikenee, mutta valitettavasti hänellä on suuria vaikeuksia pyytää anteeksi. Itsekasvatus näyttää ainoalta keinolta saada kuriin paha teot, joskin sen ehtona on inhimillinen kohtelu muilta.
Raija
(Anteeksi, että tuo kopioiminen
aiheuttaa taustavärin muutoksia, enkä osaa sitä korjata)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti