tiistai 6. maaliskuuta 2018

NAURA KANSSAIN



Naurulla ja ilolla on erilaiset lähtökohdat. Niitä on hyvä pitää mielessä, että voi etsiä elämän mielekkyydestä arvoja. Nauru on ympäristöstä syntynyttä, se on sosiaalista ja yhteisöllistä, kun taas ilo on uuden ulottuvuuden kehto. Sana on lihaa.

Olen joskus aikaisemmin kirjoittanut, että naurun alku on kohdun humpsahduksissa. Nopeat äkilliset liikkeet kohdussa saa sikiön reagoimaan jännittäen lihakset, koska se on synnynnäinen puolustusmekanismi. Siitä syntyy hentoon lihakseen värinää, joka laukeaa lopulta nauruksi. Lapsuudesta muistan selkeästi, kuinka lihakseni värisi kohdatessaan jotain sille yllätyksellistä. Psykiatrit varoittivat joskus, että nauruun voi kuolla. Uskon, että se on mahdollista, sillä silloin voi olla kehollisesti kokonaisvaltainen kokemustila, jossa jännitteet nousevat liian vahvoiksi, en kutsuisi sitä vielä tietoiseksi mieleksi. Naurun takana on siis liike.

Kun sitten ympäristön arvot liittyvät elämän koomillisuudessaan kaikkien kokemusten kirjoon, naurun laukeaminen on kuin arvojen leikkiä. Huumori alkaa kutitella liian vaikeita asioita ja se yhdistyy nauruun. Yhteisöllisten naurujen yhteismitallisuutta on mukava katsella, kun ne pyrskähtelevät ilmoille ihmisten mielistä. Mainio esimerkki tästä on Putouksen Tanhupallo. Kuinka herkästi se tuokaan pintaan lapsen mielemme, ja nauramme niille hullunkurisille välähdyksille, mitä lapsen päässä voi syntyä.

Ilo on taas syvintä tunnekokemusta, ei niinkään mieltä. Mieli on kehollinen. Ilon ytimessä on jo kohtuajalta syntyneet unet, jotka ovat uudenlaisia merkityksiltään, kuin todellinen arkemme. Niissä syntyy uutta luomusta ja ne eivät ole tahdonalaisia. Juuri tuo uusi on merkityksellinen ja antaa ihmiselle voimaa kurkottaa eteenpäin. Kun sisäiset tunteet aktivoivat mieltä, se piirtää kuvan yksilön nähtäväksi, ja näin unien kuvat synnyttävät katseeseen näkökulman, johon kiinnitymme pohtimaan merkitystä. Ilon ydin on siis uutuus ja merkityksellisyys. Liha on vanhaa ja ei anna tyydytystä, nautintoa kylläkin endorfiinien muodossa. Ilo tuo henkisen kokemuksen itseyden kohtaamisessa.

Raija


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti