YKSINÄISYYS

Vanhuksia tavatessa kuulen monenlaisia elämän tarinoita. Sieltä löytyy yksin oloa, yksinäisyyttä, hylkäämistä ja elämästä selviytymistä. Jokseenkin viimeisen tapaamisen puitteissa kuuntelin yksinäisyyden syntymekanismeja. Puolessa välissä kahdeksaakymmentä oleva rouva kertoo kuinka hän joutui yksinäisyyteen vauvan synnyttyä ja kuoltua vain kahden päivän ikäisenä. Sairaalassa ei huomioitu tunteita, ja asiat hoidettiin kylmästi. On ymmärrettävää, että surun keskellä tuntuu pahalta, ja ei ehkä huomaa kaikkia vivahteita, mutta ajassa viisikymmentä vuotta sitten oli tunteettomuutta, ihminen jätettiin yksin selviytymään.

Onko meillä kulttuurissa enemmän välinpitämättömyyttä kuin tukea? Emme osaa myötäelää toisen kokemuksia. On selvittävä yksin liian vaikeista asioista. Ehkä tämä on yksi selittäjä sille, että yksinäisyyttä esiintyy paljon. Yksi selittäjä on ideologia. Olemme kansa, joka on lähempänä kommunismia kuin yksilöä kunnioittavaa demokratiaa. Pohjois-Korean tapaan on opittava ajattelemaan niin kuin johtajat, eikä omille ajatuksille jää tilaa, toki se on mahdollista, mutta epätodennäköistä. Oma ajattelu ei kehity, ei ole valinnan vapautta luoda ajatuksia, ne luo määräävä ihminen. Yksilöä ei haasta Jumalan puhuttelu, vaan johtajien käskyt toistopakkoina.

Joskus pohdin sitä lähestymistapaa, mikä meillä on toiseen ihmiseen. Olemmeko oppineet ikään kuin opettajan roolin toiseen ihmiseen, neuvomme herkästi, annamme ohjeita ja autettava on kohde. Myötäelämistä ei synny.

On pitkälti lääketieteen ansiota, että kohtaamme ihmisen kohteena, jota operoidaan. On surullista lukea, kuinka tavan tallaajat alkavat käyttää terminologiaa, kuten psykopaatti, narsisti, jne. tietämättä loppujen lopuksi syvällisemmin näiden termien merkityksiä. Moni joutuu tämän leimaamisen uhriksi yhden virheen takia ja vetäytyy yksinäisyyteen. Itse jouduin syrjityksi, kun puutuin väkivaltaan. Tunnen fiksuja ihmisiä, jotka leimattu, kuten myös todella vaikeita ihmisiä. Myös mediaa voi syyttää termien viljelystä, ja leimaamisen synnyttämisestä. Psykologisoiminen on päivän voima, jakaja ja syrjäyttäjä, myös yksinäisyyteen ajaja.

Raija