TOIVON MENETYS

Ääriuskonnoissa pelataan toivon menetyksellä. Kun et ole mitään, et saa mitään, olet ulkopuolinen, et saa osallistua, olet kohde, toivo sammuu. Nuorena tällaiset asiat voivat olla hyvinkin vaarallisia, nyt vanhempana on jo tottunut menetyksiin, eikä enää sure sitä niin paljon, ei ainakaan tuhoon asti. 

Epätoivossaan nuoret ovat valmiita itsemurhaiskuihin, tuhotakseen paljon, tappaakseen ihmisiä ja saadakseen paikan paratiisissa. Toivoa antavat tietävät tämän, epätoivo ja toiveiden pettäminen vievät tuhokäyttäytymiseen. Uskonnon kieltämä kosketus naiseen, ja kuvitelmiin luotu paratiisi, jossa naisia on yllin kyllin, saa seksuaalisuuteensa heräävän nuoren tuhoisaksi.

Usko itseen on eri asia kuin mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen pois ottaminen. Jo Freud sanoi aikoinaan, että itsetunto on eri asia kuin käyttäytyminen. Psykologisoimisessa asiat selitetään itsetunnon puutteella, jos ihminen käyttäytyy oudosti. Kuitenkin on hyvä erottaa juuri ulkopuoliset ongelmat ja minään liittyvät. Ihminen ei opi, jos hänelle ei anneta oppimisen mahdollisuutta.

Kun kysymys on vallan väärin käytöstä, asiaa pitää tutkia vallan väärin käyttönä. Kovin usein kuulee esim. raiskattujen tarinoita, kuinka he eivät uskalla kertoa asiaansa viranomaisille, koska ei uskota. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että ei todella uskota. Ongelmana on se, että tulkitaan käyttäytymistä persoonallisuushäiriönä ja lähdetään etsimään syytä raiskaukseen sieltä. Tuntuu siltä, että psykiatria kieltää kokonaan kaltoin kohtelun.  Ei ymmärretä sitä, että erityisesti nuorena, kun vielä toivoa on, on luonut unelmia tulevaan elämään, kuten itse onnellista avioliittoa, ja se tuhotaan, mieli järkkyy ja se näkyy käytöksessä häiriönä.

Ylipäätänsä valtaa tulisi rajata. Tunteita ei voi estää, mutta valtaa voi rajata. Ei demokratia kaikkeen sovi. Se ei sovi määrittelemään ihmisen kokemuksia ja tunteita ja ottamaan itsemääräämisoikeuden pois. Demokratia voi päättää yhteisövoimalla, että rakennetaan rautatie, mutta se ei voi päättää siitä, mitä saa ajatella ja tuntea.

Raija