TYTÖN KERTOMAA

Tapasin tässä joku aika sitten vanhuksen, jolla oli haaveena päästä nuorena lastenhoitajaksi. Haastattelussa haastattelija sanoi, ettei hän voi kouluttautua, koska hän on niin ruma. Näin oli vielä viisikymmentä luvun taitteessa. Joitakin tarinoita olen kuullut, että morsiamelle on uusittu purukalusto ennen naimisiin menoa. Eikä tästä ole montaa vuosikymmentä, kun Suomessakin käytiin mittaamassa kallon pituuksia, sillä se oli arjalaisrodun säilyttämistä ja heikkojen jalostusta, lyhytkalloiset suomalaiset katsottiin vähä-älyisiksi.

En ole vakuuttunut siitä, että juuri sopivat henkilöt pääsisivät ammatteihin, jos persoonallisuustestit otettaisiin käyttöön. Ja toisaalta, minkälaista tutkimusta on niiden vaikutuksesta. Holtiton meininkikään ei ole viisasta. Yhden yhteisen piirteen olen noteerannut valta-asemiin pääsystä, ainakin osalta henkilöitä. He suhtautuvat epäinhimillisesti kanssaihmisiin. Lastenhoitajan toivoisi olevan johdonmukainen, inhimillinen ja jämpti. Juuri nämä ominaisuudet ovat edm. vanhuksella. Ja toisaalla, miksi juuri eräästä koulutuksesta valmistuneiden suorastaan vainomainen luonteenpiirre edesauttoi heidät johtoasemaan.

Claes Andersson sai moitteita psykiatriyhdistykseltä, kun hän analysoi presidentti Trumpia persoonallisuushäiriöiseksi, jopa narsistiksi. Olen samaa mieltä, etteivät tällaiset tautiluokitukset kuulu yleiseen sanastoon, vaikka Trumpin käyttäytyminen ja vallankäyttö saavatkin ihokarvani pystyyn.

Yleiseen sanastoon saattaminen ja toiseen ihmiseen kohdistuva vallankäyttö analysointeineen lisää negatiivisia asenteita, kun ihmisiä aletaan lokeroida ja luokitella. Mutta mahdollistaako salailu myös sen, että sairaiksi luokitellut henkilöt saadaan pois yhteisöistä ja valtarakenteet pääsevät kukkimaan normien mukaan ja lääkärit palvelevat vainoa. Joskus vaan tuntuu, että koko persoonallisuuskäsite olisi haudattava. Parempi olisi arvioida väkivallan näkökulmasta asioita. Liian moni saa narsistin leiman, jos puuttuu todellisiin vallan väärinkäytöksiin.

Raija