MUISTAA, MUISTAA

Muisti on jokaisella omanlaisensa. Yleisiä muistin toimintoja on tutkittu ja saatu selville, mutta jokaisen ihmisen muistin tie on tutkimisen arvoinen. Yleisemmin ehkä käytämme tapahtumamuistia. Kahtiajaossa lyhytaikainen ja pitkäaikainen muisti ovat tunnetuimpia. Tutuimpien ihmisten muistia voi havainnoida kuulemansa perusteella, mistä muistikuvat löytyy, toistuvatko ne, ja syntyykö uusia mielikuvia sekä lauserakennelmia. Itse laajentaisin muistia erilaisiksi kehittyneinä, kuten psykologinen muisti, kuuloehdollistunut muisti, ja varmaan jokainen voi löytää omanlaisensa muistikanavan. Tiede tunnistaa yleiset, toistetut ja todistetut.

Lapsuudessa ja minun aikakaudella kuulomuisti oli yleisin tapa oppia muistamaan. Se oli toisto-oppimisen kautta syntynyttä, ja matkimisen avulla siirrettyä pitkäaikaiseen muistiin. Kun lähdin opiskelemaan ihmisyyttä, minun oli poisopittava ehdollistunut muistini, että saisin vapaat aistimisen ja havaitsemisen kyvyt, sekä sisäisesti että ulkoisesti. Muistan tuon ajan ikään kuin kipuna korvissani, oli kuin jokin olisi raksahtanut auki, ja aistimukseni avautui vapauteen, kuulemaan toisella tavalla. Kuulotoistaminen oli opettanut liiallisen keskittymisen kuuloaistimukseen, mutta vapautumisen jälkeen muisti tulikin mielikuvan kautta, eli lyhytaikaisen muistin käytön kautta. Tästä lapsuusajan kuulomuistin kehityksestä voisi käyttää nimeä tottelevaisuusmuisti.

Kuinka usein meille sanotaankaan, että täytyisi löytää sisäinen lapsi? Tätä kanavaa tutkiessa menemme useimmiten tapahtumamuistiin, jossa avautuvat sekä kuulo-, että näkömuistihavainnot, mutta myös tunteiden tuomat jännitteet, ja niiden vaikutus muistiin. Pelko voi aiheuttaa sen, etteivät muistikuvat aukene todellisina eivätkä selkeinä. Toisaalta on niin, että jotkin asiat ovat niin pysyvästi tapahtumamuistissa, ettei niitä voi unohtaa, kieltää eikä hävittää. Joskus on hyvä, että traumaattisia muistoja voi etäännyttää. Kun en saanut ammattiapua oman traumani käsittelyyn, loin tapahtumasta fiktiivisen tarinan. Se auttoi irtaantumaan ahdistuksesta ja tuskasta, jonka muisto herätti. Osittain trauma vyöryi niin voimallisesti aivoissa, että se hajotti muistia, mutta kokemus oli ja pysyi sellaisena kuin se oli tapahtunut, vain sen käsittely oli hajottavaa, kun apuvälineitä ei ollut ohjauksessa.

Muistin matka on parhaimpia kokemuksia elämänsä kartoittamisessa. Matka sisäiseen lapseen voi vapauttaa pakkomielteisistä muistikuvista. Tarinan luominen auttoi minua irtaantumaan sisäisestä tuskasta, ja mahdollisti asian käsittelyn etäännyttämisen keinoin. Aika ajoin saattoi esiintyä muistamattomuutta, mutta se auttoi myös vapautumaan ja ottamaan vastaan uusia aistimuksia.

Raija