torstai 19. helmikuuta 2015
TYÖPAIKAN VIHOLLINEN
Kuka on se erilainen työpaikalla, jota ei voida sietää, josta tehdään syntipukki?
Eräs psykologian opettajani, joka ohjasi meitä draaman keinoin intensiivijaksoilla, sanoi, että yhteisö löytää aina heikoimman, jonka se raatelee, ja vaistoeläin nousee pintaan. Kävimme läpi ryhmän rooleja, ja minut valittiin syyllisen rooliin. Opettajani sanoi, että se on tietoisesti tai tiedostamattomasti syyllinen, joka valitaan. Olen oppinut sen jälkeen tutkailemaan syntipukkien problematiikkaa.
Syntipukiksi ei joudu se, joka tekee syntejä, vaan se joka kantaa syntejä. Yhteisön jäsenet alkaa todistaa tuosta ihmisestä virheitä, ja ellei hän tee niitä, ne sepitetään, yhtä asiaa korostetaan, yhtä virhettä.
Itselläni sielun peilissä silmissä asui pelko. Se sai työkaverit epäilyksen valtaan. Koska minut oli vaiettu puhumattomaksi häpäisten, en myöskään uskaltanut puhua paljon, ja se synnytti yhä enemmän hämmenystä ja pelkoa kanssakulkijoille. Ja se harva kerta kun puhuin, synnytti vastakkaisen näkemyksen, puhuu ja haluaa hallita. Puhumattomuuteni vuoksi he eivät voineet tietää aikeistani ja joutuivat tiedostamattomaan tilaan, jossa tunteet syntyvät. Ikävintä oli se, että virheitä etsiessä jouduin itse tilaan, jossa yritin olla täydellinen ja virheetön. Se oli hyvin raskasta, ja kärsin siitä paljon. Etsin vähäisiä kapeita teitä, ettei virheitä olisi syntynyt, ja ympäristö alkoi sepittää mitä minä olin.
Tunteet syntyvät tiedostamattomasta. Kun pelko näkyy toisessa, omat pelot nousevat menneisyydestä, ne hylätyt ja unohdetut, syrjään siirretyt. Syvimmät kateuden kaislikot tulee kahlattavaksi. Epäluulot ja kontrollointi on pelokkaalle jatkuvaa, sillä häneen ei voida luottaa, epäluottamus synnyttää vainomaisia piirteitä. Työpaikan tietotoimisto kuljettaa tietoa, henkilö joka haluaa hallita asioita. Sen sijaan, että hän kykenisi ymmärtämään pelkoa, hän yrittää todistaa virheitä pelokkaasta, joka joutuu epäoikeudenmukaisen kohtelun alaiseksi, vääristelyn ja sepittelyn. Toki pelokaskin tekee virheitä kuiten muutkin, mutta hän on oppinut välttelemään niitä rangaistusten pelosta. Kun itse tunnustin jonkin virheen, siitä tehtiin valtava numero.
Yhteisö löytää minkä tahansa keinon, millä pelokasta voi kiusata. Ulkonäkö, osaaminen, sosiaalisuus, minuus jne. ja ne liittyvät yleensä persoonaan. Työpaikoilla persoonaan liittyvät toimet ovat yleisiä eikä työnkuva pääse oikeuksinsa. Aina kristinopista alkaen syynäämme toisen syntejä. Virheitä etsiessä ja tunnetilaan joutuessa nousee tarkkailijalle ylimielinen kontrollointitarve, jossa alhaiseksi saatua halveksitaan ja itseä ylennetään. Tämä mielivaltainen tunnejohtaminen johtaa järjettömiin tekoihin. Olen hämmästynyt siitä, kuinka Suomessa on saanut paljon julkisuutta kirja, joka kertoo enemmän vainoamisesta kuin oikeudenmukaisuudesta työpaikan rooleissa. Valhetarinat pääsevät oikeuksiin, koska yhteisön uskotaan tietävän totuuden.
Kun pelokas jää vainon kohteeksi, hänen mielensä voi murtua, hän pakene kiusaajiaan. Hän ei saa pelkoaan pois vallankaan, jos yhteisössä harrastetaan valehtelua, kiusaamista ja liiallista kontrollia. Itsekin pakenin jopa paikkakunnalta ahdistavaa ilmapiiriä.
Yhteisöt synnyttävät mielenterveysongelmia. Vahvat persoonat ylläpitävät näkemyksiä, joilla he johtavat yhteisöä. He eivät kestä nähdä pelkoa ja järjestävät sen pois joukosta.
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti