lauantai 27. joulukuuta 2014

DEMENTOITUMISTA


Tein lopputyön opiskellessani dementoitunieden viriketoiminnasta. Minua on kiehtonut ihmisen muisti ja mieli, tunteet ja kieli koko aikuisikäni. Niinpä tutkielmassani mieli nousikin vahvasti esiin. Miten ihminen virittyy, aktivoituu ja missä nuo kiinnostuksen kohteet muistissa näyttäytyy? Mielen toiminnassa näyttäytyy symbolinen kieli ja kuvat. Tutkielmassani jaoin minän eri osiin; kehollinen, reaali, ja ihanteet. Tein leikekirjan, jossa näitä ajan ilmiöitä oli esillä ja mittasin, kuinka missäkin osiossa muistia tuli esiin, nousiko tunteita pintaan. Tulos oli yllättävä, muistia syntyi runsaasti.

Gerontologian professori Antti Hervonen kirjoittaa jossakin oppikirjassa, että muistissa täytyy olla jatkuvaa liikennettä. Amerikassa on tutkittu, että vilkas sosiaalinen toiminta ehkäisee Alzheimerin taudin etenemistä. Maatiloilla käytettyjen lannotteiden joku viljaan valkuaista lisäävä kemiallinen tuote synnyttää vyyhtimäistä valkuaissolurykelmää aivoihin, mikä estää sitten synapsien toimintaa, tuon muistin kulkureitin. Moni asia vaikuttaa muistiin.

Arkisesti ajattelen, että vaikeneminen on yksi muistia häiritsevä tekijä. Jos olossaan voi vain keskittyä hiljaisuuteen, ja se on pääsääntöistä, ei liikennettä synny synapseissa. Nainen vaietkoon seurakunnassa, ei ole niin hyvä ohje. Jatkuva sanojen pulputtaminen ei sekään voi olla hyväksi, ja voi tuottaa vain samaa toistavaa tekstiä.

Entä ne odotukset. Kun odotetaan kaunista käytöstä, hyvää tarinaa ja miellyttäviä kasvoja saattaa muisti urautua tietyille poluille ja eksyä. Ehkä on hyvä sietää rosoisempaa elämää. Muistan hyvin ajan, jolloin odotuksiin oli ladattu kauniita ja miellyttäviä juttuja niin ympäristön taholta kuin itsenikin, tarvitsin mielllyttävää päästäkseni pois kauhusta. Kehitin itseäni tarinan kertojaksi, ja tuolloin huomasin, että tarinat eivät jääneetkään muistiin kovin hyvin. Ikään kuin tarina oli valheellista elämää, jossa piti sievistellä. Parempi siis havaita todellisesti.

En ole oikeastaan koskaan uskonut muistin toiminnassa liikunnan vaikutukseen ainakaan vahvasti. Itselläni muisti toimii parhaiten ajattelua kehittämällä. Poikani sanoi jouluna, että minulla on erikoinen sanakieli. No, niin kai se sitten on. Pohdinkin niin erikoisia asioita, ettei se kovin yksinkertaisesti aukea.

Harjoittelua se on tämä elämä ja vain harvat pääsevät todellisuuden ytimeen, jos pääsevät sittenkään. Jatkuva muutos on elämän tosiasioita. Mutta sydän pysyy paikallaan, aivotkin on tietynlaisten ehtojen toimintavalmiudessa, vain kuvat vaihtelevat.

Raija


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti