sunnuntai 14. syyskuuta 2014
PAHAA ETSIMÄSSÄ
Vuoden alussa, tarkalleen ottaen 21.2.2014 Aamulehdessä Sari Sanio kysyy artikkelissaan, "Mihin vedetään raja", ketä saa tuoda julkisuuteen, ettei se vahvistaisi pahaa idoliksi. Jari Sarasvuon ohjelmassa esiintynyt Joel Lilo nosti kohun pintaan. Olin niin rohkea, että vastasin Näkökulma palstalle, otsikolla "Eriarvoisuus on pahan lannoitetta" 27.2.
Joitakin väittämiä kirjoituksestani. "Moraalin tarkoituksena on avata tie, jossa voi osoittaa hyvyyttä." "Ihmisellä tulee olla oikeus sivistykseen, jossa hän hallitsee itseään, tunnistaa kokemukset ja on hyväksytty ihmisenä. Teot ovat tuomitsemisen alaisia"
Olen monta kertaa todennut, että olen valistuksen kannalla. Hyvässä hoivassa ja opetuksessa ihminen kehittyy ajattelutaidoissaan niin pitkälle, että hänen tunne- ja vietti-impulssit eivät johda tekoja. Hänelle on kehittynyt moraali, hän osaa valita oikean ja väärän, ja on tietoinen teoistaan.
Valitettavasti olen tullut siihen tulokseen, että kasvatusmenetelmät johtavat enemmän vietti- ja vaistotoimintojen ylilyönteihin, koska ihmiseltä otetaan pois se, mikä on kehityksen kannalta oleellista henkisellä puolella. Liian usein näin päiväkodissa, että lapset vaiennettiin, kun heidän tuli oppia puhumaan, vaadittiin istumista, kun liikunnan oppiminen oli merkityksellinen kehon hallinnan oppimisen puitteissa. Siksi minä kiivaasti vaadin korkeamman ammatitaidon osaamista henkilökunnalle. Pahoin pelkään, että nykykasvatus päiväkodeissa johtaa siihen, että tulevat sukupolvemme ovat alistajatyyppejä. Heidät on alistettu pois omasta luontaisesta kehityksestä ja ohjelmoitu toistamaan työntekijöiden arvoja. Jo tutkimuksin on todistettu, että päiväkodit kasvattavat tehdastyöhön kykeneviä, heidän henkinen kehityksensä ei saa ituja. Varhaislapsuus on monissa paikoin valjastettu vain liikkumiseen ja kilpailuun. Onko kehityksemme lukittu sadoiksi vuosiksi näiden valintojen vuoksi, tätä epäilen?
"Järjetön pelko ja kauhu muuttuvat julmuudeksi, häpeä ja syyllisyys kääntyvät teoiksi itseä/toisia kohtaan, kun ihminen joutuu kokemaan täydellisen hylkäämisen, pettämisen ja menettämisen, itseä ei saa olla" "Alussa ihminen rakastaa ja hyväksyy itsensä, vasta "synti" eli rikos ihmisyyttää kohtaan turmelee tämän ihmisyydestä""Ylimitoitettu kauneus ja hyvyys synnyttävät kateuden, vihan ja tuhoamisen" "Ihmisyyden riisto, kohtuuton syyllisyys ja häpäiseminen tekevät meistä eläimiä, jotka raatelevat toisen ja/tai itsen kuoliaaksi." ed. tektistäni.
Lapsella on kyky leikkiä jo vauvavaiheessa. Tällöin mielikuvat, ne tunteista syntyneet, harjoittelevat etuaivolohkolla kuvitellen, josta myöhemmin kehittyy mm. säätelytaito minuuteen, kyky pidättäytyä ja etsiä moraalia, tunteiden hallinta ja pitkäaikaiseen muistiin siirto. Kun tätä harjoittelua käydään 6-7v. ajattelukyvylle on luotu pohja, oppimiselle. Tällöin kehomieli ei johda kilpailulla kehitystä, vaan ilo itsestä ja toisesta, vuorovaikutuksen kulttuuri. Kehomielen ruokkiminen johtaa itsetuntemuksen kehoviesteihin, endorfiinit alkavat tuhota tunteita. ( Yle-Teema, Tarua vai tiedettä, 29.9.2013). Liiallinen ohjaus ja lapsen omaehtoisuuden poisto, johtaa mallioppimisen kautta kehomieleen.
Paha on kasvatuksen tulos. Syvälliset tiedostamattomat pahuuden idut syntyvät vaikeasta synnytyksestä, puristuksen aiheuttamasta vauriosta ja hapen puutteesta. Ihmiskunnan tulee luoda edellytykset hyvälle oppimiselle, jossa rankaisut ja kiellot eivät johda tekojamme, vaan hyveiden kautta tavoitteet. Hyvä on meissä jokaisessa.
Raija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti