Sokea luottamus

Miksi me jatkuvasti luotamme hyvin liipattuihin liituraitapukumiehiin ja epäilemme resupekkoja, tai uskomme vakaita melkein puhumattomia ihmisiä mieluummin kuin luovia ja ajattelevia henkilöitä. Luottamuksessa tarvitaan vakautta, mutta sen sisältö voi olla järjetöntä. Hyvä valhe näyttääkin paremmalta kuin tieto, jossa on muuttujia, vaikutuksia ja erilaisia näkökulmia. Joku nostaisi pintaan älykkyyden, ymmärtääkseen monipuolisesti, täytyy siis oppia suhteellisuusteorioita. Ei ne matikan tehtävät ihan turhia ole.

Vähemmän puhutaan kasvatuksen vaikutuksesta arvovalintoina, osiltaan tämä kertoo siitä, että meillä on kiinnitetty huomiota ulkoisiin seikkoihin ihmisessä, pukeutumiseen, käytöstapoihin ja miellyttävyyteen. Nämä mielen aistimukset ohjaavat valintojamme, keholliset viestit. Nähdessämme hyvin liipatun, ulkoisesti jopa miellyttävän, mutta luonteeltaan psykopaattisen ihmisen, se miellyttää meitä. Eikö juuri tuota odotettukin käytännön arjessa, hyvää ulkoista käytöstä ja pidättyvyyttä, vanhemmat, opettajat, vertaiset. Syyllisyys pomppaa alta aikayksikön sisuksiin ja alamme tuntea heikkoutta heidään edessään. Tunteet kaappaavt järjen ja meitä on helppo huiputtaa. Ne ihanteet ja odotukset, jotka ovat syöpyneet mieliin, microtunteiden ja sanojen avulla, pudottavat meidät armottomasti hyväksymättömyyden kuiluun. Mehän emme koskaan pystyisi tuohon käytökseen.

Ammattikasvatuksessa ei pitäisi olla tuosta kysymys, mutta monet opettajat sortuvat tuohon. Kasvatuksessa arvojen tulisi ohjata henkistä kasvua, kohti hyveitä, hyvyyttä, kauneutta ja totuutta. Käyttäytyminen tuntuu kuitenkin olevan se virike, josta arvioita tehdään ihmisestä, ulkoisista merkeistä. Ei niitä täysin huomoimatta voi olla, ne tuovat levottomuutta. Toiminnan avulla levottomatkin saadaan keskittymään, kunnioituksen avulla lapset luottamaan kasvattajan ohjeistukseen.

Miten ihanteita voidaan saada niin pysyväksi ohjaajaksi minuuteen, etteivät tunteet pudota niitä alas? Itsetuntomme voi kasvaa vahvaksi. Mutta ei hyvä itsetuntokaan riitä, jos ihmistä ei arvosteta, kuulla hänen sanojaan, nähdä hänen tekojaan, vaan yritetään manipuloida hänen elämäänsä, pyritään vallalla hallitsemaan häntä. Näitä on yllättävän paljon juuri arvostetussa asemassa, jotka voivat tuhota fiksunkin ihmisen elämän.

Sitä kysyy, ohjaako psykopaatit liikaa ihmissuhteissa?

Raija